perjantaina, marraskuuta 24, 2006

Löytö eduskunnasta – vakuutuslääkärin kaikki lausumat julkisia!

Toivottavasti suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan jatkuvien loukkausten lopettaminen on tulossa pian suomalaisen politiikan pelikentillä muotiin.

Päivitys 3.10.2014 - Kirja >>> Lakien synty joka kotiin!


Olen runsaaseen asiakirjamateriaaliin tutustuneena entistä vakuuttuneempi siitä , että myös presidentillämme on tämän toimialan ihmisoikeusloukkauksien lopettamisessa 100 miljardin euron näytön paikka. Ja ihan täällä omassa kotipesässä.

Ettei vaan olisi laajennetun VOLF – FOORUMIN paikka vuoden 2007 alussa? Paikan ja tarkemman ajankohdan hän voi toki edelleen valita, vaan keskustelujen aiheet tulevat tällä kertaa mukaan halajavien lukuisten kansalaisten matkassa.

Presidenttimme pääsisi loistamaan vapaamuotoisessa VOLF – FOORUMISSA tietotaidoillaan, koska entisenä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana, sosiaali- ja terveysministerinä sekä oikeusministerinä hän tuntee tämän ongelmakentän varmasti erinomaisesti, ellei jopa parhaiten nyky-Suomessa.

Miksi lääketieteelliset perustelut puuttuvat päätöksistä edelleen?

Valtaosassa suljetun erityistuomioistuinjärjestelmän tuomioistuinkäsittelyistä pääpaino on puhtaasti lääketieteellisellä seikalla.

Valittajan kannalta järjestelmässä on huonoa ensinnäkin se, että pelkästään kirjallisesti tapahtuvan valitusasian ratkaisukokoonpanossa istuvalla lääkärijäsenellä pitää olla vakuutuslääketieteen erityispätevyys.

Tuon vakuutuslääketieteen pätevyyden voi lääkärijäsen saavuttaa vain vakuutusalan hyväksymillä ja valvomilla metodeilla, jotka eroavat täysin kliinisestä lääketieteestä.

Toisekseen uuden lääkärijäsenen pitää vannoa ennen toimeen ryhtymistään tuomarivala, jonka jälkeen hänen lausumansa itse kunkin asianomaisen asiasta siirtyy erityistuomioistuimessa neuvottelusalaisuuden piiriin.

Sinänsä hyväksyttävä menettely tuomarille käräjä- ja tai hovioikeuden istunnossa, jossa pelataan asiakirjamateriaalin, osapuolten ja asiantuntijoiden suhteen avoimin kortein, koska molemmilla osapuolilla on oikeus kuulustella haluamiaan vastapuolen todistajia sekä molemmat osapuolet tietävät mihin yksilöityihin asiakirjakirjoihin tuomioistuinkäsittely perustuu.

Jo 100 kirjallista kysymystä hallitukselle eduskunnassa

Eduskunnassa on tehty kansanedustajien toimesta vuodesta 1991 alkaen tähän päivään mennessä reilusti kirjallisia kysymyksiä kulloisellekin hallitukselle tämän blogin esilletuomista lukuisista ongelmista. Ongelmista, jotka kohdistuvat edelleenkin vakuutusoikeuden ja vakuutuslääkärijärjestelmän kautta koukaten koko suljettuun erityistuomioistuinjärjestelmään.

Oikeusturvan VOLF – työryhmän vuoden aikana kokoamien ja analysoimien kirjallisten kysymysten vastaajina ovat ministerin paikalla vuorotelleet muun muassa Eeva Kuuskoski, Ilkka Kanerva, Jorma Huuhtanen, Terttu Huttu - Juntunen, Anneli Taina, Kari Häkämies, Pekka Haavisto, Osmo Soininvaara, Hannes Manninen, Tarja Filatov, Johannes Koskinen, Leena Luhtanen, Sinikka Mönkäre, Eeva Biaudet, Maija Perho, Liisa Hyssälä ja Tuula Haatainen.

Nostan esille ongelmakenttää valottavista kirjallisista kysymyksistä yhden runsaampaan päivänvaloon ja etenkin siihen liittyvän sosiaali- ja terveysministeri Maija Perhon vastauksen.

Ministeri Perhon vastauksen loppuosan lihavoidussa tekstissä korostuu se, että lupauksia paremmasta on aina ministerien vastauksissa annettu, vaan mielestäni kaikki on edelleen vähintään yhtä huonosti kuin tuolloin ennen eli vuonna 1999.

Muuten. Mikäli ministeri Perhon vastauksessa annetut tiedot asianomaisen tiedonsaantioikeudesta pitävät kerrankin paikkansa, niin lähiviikkoina erityistuomioistuimien kopiokoneet, faksit ja laajakaistat käyvät kuumina.

Todella kuumina.

Ja puhelinlangat laulavat vähintään AC/DC:tä.

Löytölaari - terveisin
Petri

* * * *

KIRJALLINEN KYSYMYS 809/1999 vp
KK 809/1999 vp - Tarja Kautto /sd

Eläkkeenhakijan tiedonsaantioikeus ja käsittelyajan lyhentäminen

Eduskunnan puhemiehelle

Työkyvyttömyysseläkkeen hakeminen voi olla pitkä ja usein yksittäiselle kansalaiselle monimutkainen ja psyykkisesti erittäin rasittava prosessi. Odotusaika on hakijalle joissain tapauksissa myös taloudellisesti vaikea.

Itselläni on tiedossa tapaus, jossa henkilö on loukkaantunut useaan eri otteeseen ja ollut noin viisi vuotta lähes koko ajan sairaslomalla. Välillä hän ollut osa-aikatyökokeilussa, joka on lopetettu epäonnistuneena.

Tämä henkilö saa pientä osa-aikaeläkettä vakuutusyhtiön päätöksen perusteella sekä Kelasta kuntoutusrahaa yhteensä noin 3 500 markkaa kuukaudessa.

Eläkkeenhakijalle on tehty laaja työkyvyn kokonaisarviointi, jossa hänet on todettu kykenemättömäksi tekemään tavallista työtään tai siihen läheisesti verrattavaa työtä.

Samanlaiseen arvioon on päätynyt työterveyslääkäri, ja lisäksi psykiatrian konsultaatiossa on todettu, että vuosia jatkunut henkisesti raskas tilanne on vaikuttanut hänen työkykyynsä alentavasti.

Työnantaja taas on todennut, ettei henkilölle on tarjottavissa sopivaa työtä, eikä hänen uudelleenkoulutuksensa ole järkevää. Lopulta tänä syksynä työnantaja on irtisanonut kyseisen henkilön, koska hän on ollut jatkuvasti kykenemätön työhönsä.

Tilanne on ollut epämiellyttävä myös työnantajalle, koska työntekijä on ollut vuosia kykenemätön tekemään työtään, mutta ratkaisua hänen tilanteeseensa ei ole saatu.

Pitkään työelämässä ollut, koko elämänsä välillä jopa useampaa työtä samaan aikaan tehnyt ihminen tuntee itsensä petetyksi. Yhteiskunta ei pidäkään huolta hänestä silloin, kun hän tarvitsisi apua.

Päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä tekee vakuutusyhtiö. Vakuutusyhtiön päätökseen ovat tietysti vaikuttaneet hakijan toimittamat lääkärintodistukset, mutta silti vakuutusyhtiöt eivät perustele päätöstään lääketieteellisesti.

Kertomalleni henkilölle on käynyt juuri niin, että vakuutusyhtiö ei anna edes pyydettäessä perustelujaan siitä, miten se on päätynyt siihen, että hakija on työkykyinen, vaikka lukuisat lääkärintodistukset väittävät toisin.

Jos vakuutusyhtiö tekee työkyvyttömyydestä kielteisen päätöksen tai päättää myöntää vain osa-aikaeläkkeen, voi hakija valittaa asiasta vakuutusoikeuteen. Tällä hetkellä vakuutusoikeuden käsittelyaika on noin 10 kuukautta.

Kertomani henkilö joutuu odottamaan vielä useita kuukausia lopullista päätöstä 3 500 markan kuukausituloilla. Jo tähän mennessä hän on joutunut taloudellisten ongelmien vuoksi myymään asuntonsa.

Väestön vanhentuminen ja työn rasittavuuden lisääntyminen tulevat varmasti lisäämään työkyvyttömyyseläkehakemusten määrää, vaikka työkyvyn ylläpitoon onkin alettu kiinnittää yhä suurempaa huomiota.

Hakemusten lisääntymiseen tulisi mielestäni varautua. Eläkkeellesiirtymisiän nostaminen ei voi tapahtua yksittäisen ihmisen elämäntilanteen kustannuksella.

Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä parantaakseen eläkkeenhakijoiden tiedonsaantioikeutta omissa asioissaan ja parantaakseen eläkepäätösten perusteluja ja mitä hallitus aikoo tehdä vakuutusoikeuden käsittelyaikojen lyhentämiseksi?

Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1999
Tarja Kautto /sd

- - - -

Eduskunnan puhemiehelle

Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja Kauton /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 809/1999 vp:

Mitä hallitus aikoo tehdä parantaakseen eläkkeenhakijoiden tiedonsaantioikeutta omissa asioissaan ja parantaakseen eläkepäätösten perusteluja ja mitä hallitus aikoo tehdä vakuutusoikeuden käsittelyaikojen lyhentämiseksi?

Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa:

Viimeksi Kansaneläkelaitoksen ja yksityisten alojen työeläkelaitosten päätöksentekoon ja päätösten perustelemiseen on lainsäädäntötasolla kiinnitetty huomiota vuoden 1995 alusta voimaan tulleissa kansaneläkelain ja yksityisten alojen työeläkelakien muutoksissa.

Tällöin muun muassa hallintomenettelylain säännöksissä ilmenevät periaatteet ulotettiin soveltuvin osin koskemaan yksityisten alojen työeläkelaitoksia. Kansaneläkelaitosta hallintomenettelylaki on koskenut jo tätä ennen. Edellä tarkoitettuja lainmuutoksia koskevan hallituksen esityksen perusteluosassa todetaan työeläkelaitoksen päätöksen sisällöstä ja perustelemisesta muun muassa seuraavaa:

"Työeläkeasiassa annetun päätöksen tarkoituksena on välittää asianosaiselle riittävä tieto siitä, miten hänen asiansa on ratkaistu. Tämän vuoksi päätöksestä tulee selvästi ilmetä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu tai asia muutoin ratkaistu. Päätöksestä tulee ilmetä riittävän selvästi, mihin siinä on otettu kantaa.

Ratkaisun perusteleminen liittyy asianosaisen oikeusturvan toteuttamiseen. Jotta asianosainen kykenee arvostelemaan päätöksen oikeellisuutta, tulee päätöksestä ilmetä myös ne perusteet, joilla ratkaisuun on päästy. Perustelemisvelvollisuus pakottaa myös päätöksentekijän harkitsemaan ratkaisuaan perusteellisemmin ja huolehtimaan tarpeellisen selvityksen hankkimisesta.


Perusteleminen on erityisen tärkeää silloin, kun päätöksessä poiketaan esitetyistä vaatimuksista. Perustelut koskevat toisaalta ratkaisun perusteena olevia tosiasioita ja toisaalta sovellettuja säännöksiä."

Edellä mainitun hallituksen esityksen antamisen jälkeen Eläketurvakeskus on lähettänyt eläkelaitoksille kaksi yleiskirjettä ohjeiksi eläkepäätösten perustelemisesta; 30.11.1994 päivätty yleiskirje A 23/91 koskee erityisesti työkyvyttömyyseläkepäätöksiä ja 21.10.1994 päivätty yleiskirje A 45/94 koskee eläkepäätöksiä yleensä.

Lisäksi eläkepäätösten perustelemiseen on kiinnitetty huomiota muun muassa sen jälkeen, kun tietosuojavaltuutettu antoi vuonna 1995 määräyksen, jonka mukaan asiantuntijoiden keskusteluja eläkeasiassa ei voida rinnastaa oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7 §:n salassapitovelvollisuuteen oikeuden suljettujen ovien takana käymistä neuvotteluista.

Lisäksi tietosuojavaltuutettu määräsi henkilöstörekisterilain nojalla antamaan asianosaisen tarkistettavaksi hänen pyytämänsä asiantuntijalääkäreiden sisäiset muistiot.

Tietosuojavaltuutetun määräyksen vuoksi Eläketurvakeskus antoi eläkelaitoksille tiedotteen n:o 21/95.


Eläkkeenhakijoiden oikeusturvan kannalta merkittävänä voidaan pitää tämän vuoden huhtikuun alusta voimaan tullutta uudistusta, jolla hallintolainkäyttölain säännökset pääosin ulotettiin koskemaan eläke- ja muidenkin sosiaalivakuutusasioiden käsittelyä muutoksenhakuelimissä.

Voimaan tullut uudistus tarkoittaa muun muassa sitä, että muutoksenhakuelimissä on noudatettava hallintolainkäyttölain 9 luvun säännöksiä asian ratkaisemisen ja päätöksen perustelemisen osalta. Myös päätöksenteon avoimuutta ja julkisuutta lisättiin.

Hakijan oikeusturvan kannalta on välttämätöntä, että hän saa tietää ratkaisun ja siihen vaikuttaneet lääketieteelliset ja muut seikat.

Nämä tiedot hänen tulee saada ensisijaisesti päätöksen ja sen perustelujen kautta.

Perustelujen tulee olla tässä suhteessa riittävän yksilölliset ja selkeät. Lisäksi hakijan on tarvittaessa mahdollista saada tietoonsa sisäiselle käsittelylehdelle merkitty eläkelaitoksen asiantuntijalääkärin kanta.

Muutoksenhakuelinten päätösten osalta valittajalla on mahdollisuus tutustua asian valmisteluun liittyvään esittelijämuistioon.

Työkyvyttömyyseläkkeenhakijoiden, kuten muidenkin eläkkeenhakijoiden, oikeusturvaa asian käsittelyn ja päätöksenteon osalta on pyritty muutenkin parantamaan 1990-luvulla monin lainsäädännöllisin uudistuksin. Vuoden 1995 alusta eläkejärjestelmissä otettiin käyttöön eläkelaitosten itseoikaisumenettely. Tällä pyrittiin nopeuttamaan valitusasioiden käsittelyä silloin, kun eläkelaitos huomaa esimerkiksi valituksen yhteydessä esitetyn uuden selvityksen perusteella päätöksen virheelliseksi. Tällöin eläkelaitos voi suoraan itse oikaista päätöksen.

Vakuutusoikeudessa on otettu käyttöön tämän vuoden lokakuussa uusi asianhallintajärjestelmä.

Aikaa myöten sen pitäisi osaltaan vaikuttaa valitusasioiden käsittelyaikojen lyhenemiseen vakuutusoikeudessa.

Lisäksi oikeusministeriö käy tämän vuoden joulukuussa vakuutusoikeuden kanssa tulosneuvottelut, joissa otetaan kantaa myös mahdollisiin vakuutusoikeuden resurssilisäyksiin.

Laajempana hankkeena oikeusministeriössä ollaan asettamassa erillistä selvityselintä, jonka tehtävänä on selvittää sosiaalivakuutus- ja sosiaaliavustusasioiden muutoksenhakuasioiden uudistamista.

Sosiaali- ja terveysministeriö tulee sosiaalivakuutusta koskevien julkisuus- ja tietosuojalainsäädännön uudistamiseen liittyvien lainmuutosten valmistelun yhteydessä kiinnittämään huomiota koko sosiaalivakuutuksen osalta tietojen saantiin.

Lisäksi ministeriö tulee kiinnittämään huomiota koko sosiaalivakuutuksen osalta eläkepäätösten ymmärrettävyyden parantamiseen.


Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1999
Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

* * * *

12.2.2013 kello 18:50 lisäys
- rikotut linkit korjattu 19.12.2020 kello 12.55


Tutustu viisiosaiseen Oikeusturvan ajakuvan sarjaan seuraavista linkeistä. Ne ovat poimitut "Oikeusturvan eduskuntavaalistartti 2007" - sarjasta

> Vakuutuslääkäreistä ja vakuutuslääketieteestä kysyttyä osa 1/5 -
> Vakuutuslääkäreistä ja vakuutuslääketieteestä kysyttyä osa 2/5 -
> Vakuutuslääkäreistä ja vakuutuslääketieteestä kysyttyä osa 3/5 -
> Vakuutuslääkäreistä ja vakuutuslääketieteestä kysyttyä osa 4/5 -
> Vakuutuslääkäreistä ja vakuutuslääketieteestä kysyttyä osa 5/5 -

Kun kaikki tietää. Kaikki ymmärtää. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *

Päivitys 3.10.2014
Vieraile myös Oikeusturvan ajankuvan pääsivulla > http://ajankuva.blogspot.fi/

Tällä hetkellä ajankohtaisia aiheita ovat muun muassa seuraavat:
* * * *


VOL ry:n toimepide-ehdotus perustuslain vastaisuuksien poistamiseksi:

Päivitys 22.5.2016 kello 15:10

> linkit korjattu ja ohjattu Suomi 2017 - blogin artikkeleihin, josta ko. tiedostot löytyvät
> lämpimät kiitokset asian huomanneelle ja siitä vinkanneelle
> tiedostonimiä klikkaamalla pääset "Ammattivalittajat" ja "Vakuutuslääkärilista" artikkeleihin


KUKKOSEN LISTA_Vakuutusoikeuden toiminnan kehittäminen_Vakuutusongelmaisten liitto ry_04102010
- Kuka muistaa vakuutusoikeuden "kehittämishankkeet" vuodelta 2003?

Kirjallisia kysymyksiä vakuutusalasta eduskunnassa vuosina 1991-2007:

Avainluettelo_kirjallisten kysymysten aiheille_eduskunnassa_1991_2007_20122007_VAKUUTUSLÄÄKÄRIT
- Ongelmiahan ei ole, jos niitä ei ensin tunnusteta...

- Linkit toiminnassa artikkelin julkaisun hetkellä -


* * * *

27.5.2013 kello 21:35
> Tässä yksi konreettinen  ratkaisumalli:
- ensin tulee tehdä periaateratkaisu siitä, että tuleeko perustuslakia Suomessa noudattaa?

Heti julkaisuvapaa

– Ajankohtaista tietoa potilaiden/vakuutettujen tilanteisiin vaikuttamisesta.
(12.4.2013 kello 14.30):

Julkaisemme ensimmäisenä yhteisömme ministeriölle jättämän kirjelmän vakuutus-alan epäkohdista ja niiden korjaustarpeista sekä keinoista. Tämän jälkeen yhteisömme valittiin ministeriön nimittämään työryhmään kehittämään vakuutuslääkärijärjestelmää.

Oheinen Kukkosen lista on lähetetty ministeriöön 8.10.2012 ja se on tässä alkuperäisessä muodossa medialle julkaisuvapaa mikäli alkuperäinen lähde mainitaan.

Myös otteita listasta voidaan julkaista mikäli alkuperäinen lähde mainitaan.

Vastaanottaja:
kirjaamo @ stm.fi

Jakelu:
paula.risikko @ stm.fi, outi.antila @ stm.fi, erik.stromberg @ stm.fi, inka.hassinen @ stm.fi
Asia: STM – Vakuutuslääkärijärjestelmän läpivalaiseminen”

Tutustu aihekokonaisuuteen kaikessa rauhassa osoitteessa:
http://suomi2017.wordpress.com/kukkosen-lista/

* * * *

Eikä tässä vielä kaikki.

Tutustu Älä Sairastu Vakavasti Suomessa - blogiliikkeeseen:
http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi/
- Vain yhdessä toimien olemme enemmän -

* * * *


- Muista myös Oikeusturva - yhteisön avoimet kanavat 

Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.


* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -


* * * *

- Aurinko paistakoot ja Suomen lukuisat Berliinin muurit murtukoot! -

Tunnisteet: , , , , , , ,