tiistaina, helmikuuta 27, 2007

Eduskunta 2007 - 2010 Vakuutuslääkärin valta ja vastuu



- Klikkaamalla hiirellä kuvan päällä, saat sen ruudullesi isompana -

Lähde: Varman asiakaslehti 1/2007

* * * * * * * * * * * *

Kelan pääjohtaja Jorma Huuhtanen on ottanut tuoreessa Kelan sanomat - lehdessä 1/2007 voimakkaasti kantaa sosiaaliturvan selkeyttämisen puolesta:

"Huuhtanen muistuttaa, ettei hän ole nyt pohtinut sosiaaliturvan selkeyttämisessä lainkaan ansiosidonnaista turvaa. Hän korostaa puhuvansa Kelan toimeenpanemasta sosiaaliturvasta.

- Jos parlamentaarisessa komiteassa halutaan miettiä sosiaaliturvan ansiosidonnaisuutta, mietittäköön, mutta minä en sitä keskustelua ole nyt polkaisemassa liikkeelle.

Sosiaaliturvauudistuksen käynnistymistä ei pitäisi pilata poliittisesti niin herkällä asialla kuin ansiosidonnaisuus."


* * * * * * * * * * * *

Eli tällä menettelyllä jätetään käsittelemättä kokonaan sellaisten kansalaisten toimeentuloturvaan liittyvät ongelmat, joidenka koko loppuelämän on muuttanut vakava sairaus, tapaturma, ammattitauti, liikenne-, potilas- tai lääkevahinko.

Valtaosin edellä mainituissa tapauksissa vakuutusturva on kolmikannan sopimuksella ulkoistettu yksityiseltä pohjalta toimivalle vakuutusalalle.

Keskeisenä kysymyksenä niistä maksettaville korvauksille sekä eläkkeille on tuo Kelan pääjohtaja Jorma Huuhtasen mainitsema "poliittisesti herkkä ansiosidonnaisuus", joka taas perustuu tällä hetkellä voimassa oleviin lakeihin.

Hyvänä esimerkkinä tuosta ansiosidonnaisuudesta voi mainita jääkiekkoilija Esa Keskisen joulukuussa 2006 päättyneen työtapaturmakorvausten kiistatapauksen. Korvausasia oli vireillä vuodesta 1999.

Isoksi kasvaneen kansallisen ongelman kiteytti erinomaisesti Voitto Koskenmäki Helsingin Sanomien kirjoituksessaan 19.6.2006:

"Prosessiin menee asiakkaalta kohtuuttomasti aikaa ja varoja. Kun kyseessä on eläkevakuutusasia, on aika asiakkaalle hyvin olennainen tekijä. Prosessin pitkittäminen taas on yhtiöille raadollisella tavalla edullista. Mitä enemmän asian kanssa vitkutellaan, sitä enemmän asiakkaan elinajanodote pienenee. "

Mikäli maan tulevaan hallitusohjelman kärkipäähän ei kirjoiteta lakisääteisiin vakuutuksiin liittyvien ongelmien ratkaisua, niin eduskunnankin monien vuosikymmenten ajan tiedossa olleiden ongelmien ratkaisu siirtyy taas neljällä vuodella eteenpäin.Eli hyvin nopeasti ollaan tiedossa olevan ongelmakentän ratkaisussa ollaan jo vuodessa 2010!

Siis kun aletaan vasta seuraavan kerran virallisemmin miettimään, että "tarttisko tehrä jottain?"

* * * * * * * * * * * *

Yleensähän ongelmat alkavat lakisääteisiin vakuutuksiin liittyvissä asioissa viimeistään noin vuoden jälkeen tapahtumasta.

Tuossa kohden monen kovia kokeneen kansalaisen kohdalla lakisääteisten vakuutusten mukainen oikeus hoitoon, kuntoutukseen ja toimeentuloon saatetaan kiistää vakuutusyhtiön taholta härskisti kokonaan tai osittain.

Ilman mitään tosiasiallisia perusteluita. Sama toimintatapa jatkuu suljetusti toimivassa erityistuomioistuinjärjestelmässä, jonka vuosittaiset kustannukset maksavat tuomioistuinkäsittelyn toisen osapuolen eli vakuutusalan yritykset.

Moni kansalaisista joutuu elämänsä kovimpaan myllytykseen ja lopulta yksittäinen kansalainen joutuu huomaamaan, ettei edes oma ammattiliittokaan anna vuosia kestävään asianajoon suljetussa erityistuomioistuinjärjestelmässä tukeaan.

Entistä useammalla kansalaisella on herännyt mielessään kysymys - Mistä kaikesta tässä onkaan oikeastaan kysymys?

* * * * * * * * * * * *

Onneksi vuosille 2007-2010 valittavalle eduskunnalle ja sitä kautta muodostettavalle uudelle hallitukselle on jo esitetty kaksi tärkeää kirjallista kysymystä koskien vakuutuslääkäreitä.

Niissä olevat asiat voitaisiin viimeinkin kirjata uuden hallituksen hallitusohjelmaan kohtaan:

"Vakuutuslääkärijärjestelmän ja suljetun erityistuomioistuinjärjestelmän avaaminen sekä integrointi länsimaiset oikeusstandardit tunnustavaksi osaksi uuden ajan eurooppalaista käräjä- ja hovioikeusjärjestelmää. Ohjelma toteutetaan vuoteen 2008 mennessä."


* * * * * * * * * * * *

KIRJALLINEN KYSYMYS 1176/2006 vp

Tarkistamaton versio 1.1 KK 1176/2006 vp - Satu Taiveaho /sd ym.
Vakuutusyhtiölääkäreiden vastuu

Eduskunnan puhemiehelle

Vakuutusyhtiöiden lääkärit ovat merkittävässä roolissa, kun arvioidaan esimerkiksi työntekijän oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen tai tapaturman aiheuttaman pysyvän haitan korvauksiin.

On tärkeää, että vakuutusyhtiöt perustavat korvauspäätöksensä johdonmukaiseen korvauskäytäntöön, jolla turvataan vakuutettujen tasavertainen kohtelu sekä päätöksenteko.

Vakuutusyhtiöiden vakuutusehdoissa on eroavaisuuksia, ja vakuutetun oletetaan olevan tietoinen vakuutusehdoista vakuutusta hankkiessaan.

Lisäksi on selvää, että lääkäreiden ammattitaitoon kuuluu myös asiakkaiden terveydentilan arvioiminen tutkimustuloksiin nojaavien lausuntojen perusteella.

Kuitenkin vakuutusyhtiöissä tulisi pitää lähtökohtana ihmisten hyvinvointia ja päätöksenteon inhimillisyyttä.

Vakuutusyhtiöiden lääkärit antavat melko usein asiakkaan oman, hoitavan lääkärin lausunnoista tai usean lääkärin lausunnoista poikkeavia lausuntoja edes näkemättä asiakasta.

Vakuutusyhtiölääkärin kannanotolla on suuri merkitys ihmisen kokonaisterveydelle ja hyvinvoinnille.

Evätyt korvauspäätökset, jotka koskevat erityisesti työkyvyttömyyseläkettä tai tapaturmasta aiheutuvan pysyvän haitan korvausta, vaikuttavat ihmisen elämään koko hänen elinikänsä.

Vakuutuslääkäri ei voi asiakasta näkemättä arvioida hänen vammansa tai sairautensa kokonaislaatua ja sen vaikutusta elämän muihin osa-alueisiin.

Tällöin korvauspäätökset saattavat olla epäinhimillisiä ja jopa hyvän vakuutustavan vastaisia.

Viime aikoina kansalaisten yhteydenotot, jotka koskevat vakuutusyhtiöiden lääkäreiden toimintaa ja päätösvaltaa, ovat lisääntyneet.

Kansalaiset ovat hämmästyneitä vakuutusyhtiöiden lääkäreiden lausuntojen suuresta painoarvosta päätöksiä tehtäessä, sillä oma lääkäri tuntee asiakkaansa kuitenkin parhaiten, ja hänellä on paremmat edellytykset arvioida asiakkaansa kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia.

Epäinhimillisten ratkaisujen välttämiseksi tulisikin luoda järjestelmä, jossa vakuutusyhtiölääkäreiden olisi mahdollista tavata asiakas.

Vaihtoehtoisesti tulisi parantaa asiakkaan terveydentilan kokonaisvaltaista arviointia, riippumatonta päätöksentekoa sekä hoitavien lääkäreiden näkemysten vahvistamista ratkaisua tehtäessä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus tietoinen vakuutuslääkäreiden suuresta vastuusta ja päätöksenteosta, joka on usein oman hoitavan lääkärin näkemyksen vastainen ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä vakuutuslääkäreiden päätöksenteon inhimillistämiseksi ja kansalaisten hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisuuden sekä päätöksenteon riippumattomuuden turvaamiseksi?

Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 2007
Satu Taiveaho /sd
Jutta Urpilainen /sd

* * * * * * * * * * * *

KIRJALLINEN KYSYMYS 1180/2006 vp

Tarkistamaton versio 1.0 KK 1180/2006 vp - Anne Holmlund /kok
Hoitavan lääkärin lausunnon painoarvo vakuutusyhtiöiden päätöksenteossa

Eduskunnan puhemiehelle

Vammautuneen työkykyä ja korvauksia arvioitaessa vakuutusyhtiöissä toimivat yhtiöiden omat asiantuntijalääkärit.

Vakuutuslääkärin osaaminen ei kuitenkaan kata kaikkia lääketieteen osa-alueita.

Näissä tilanteissa hoitavan lääkärin kanta on paljon perustellumpi, sillä hän tuntee potilaan tilanteen henkilökohtaisesti, ja siksi sitä tulisikin ensisijaisesti noudattaa.

Vakuutuslääkärin arvio esimerkiksi ihmisen työkyvystä, vamman vakavuudesta tai hoidon tarpeesta voi olla päinvastainen verrattuna monenkin erikoislääkärin antamiin lausuntoihin.

Vakuutuslääkärin lausunto kuitenkin ratkaisee eläke- ja muut korvauspäätökset vakuutusyhtiössä.

Käytännössä vakuutusyhtiön asiantuntijalääkäri voi kumota hoitavan lääkärin hoito- ja kuntoutussuunnitelman ilman perusteluja.

Tästä saattaa aiheutua kuntoutumisen hidastuminen tai vammautuneen tilanteen paheneminen.

Tällöin hoitovastuu käytännössä siirtyy taholla, jolle se ei kuulu.

Vakuutusyhtiöiden asiantuntijalääkärit antavat myös lausuntoja tapaturmalautakunnassa sekä vakuutus- ja hallinto-oikeudessa, mikä on vakuutetun oikeustuvan kannalta kyseenalaista.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallituksella aikomusta selkeyttää vakuutuslääkärin ja hoitavan lääkärin lausuntojen tulkintaa siten, että vakuutetun oikeusturvaa parannetaan?

Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2007
Anne Holmlund /kok

* * * * * * * * * * * *

Joskus kuulee tosin väittämän, että ei se vakuutuslääkäri noissa lakisääteisten vakuutusten päätöksissä missään ratkaisevassa asemassa ole, kun päätös tehdään.

Jokainen Teistä voi tilata oman korvauspäätöksensä taustalla olevat asianosaisjulkiset käsittelijä-ja lääkärikansiomerkinnät tapauksestaan, jonka jälkeen tosiasioiden toteaminen vakuutuslääkärin roolista on itse kullekin varmasti helpompaa.

Tai sitten vain käytte klikkailemassa uudelleen tämän kertaisen kirjoitukseni alussa olevaa kuvaa, joka kertoo vakuutuslääkärin keskeisestä roolista vakuutusyhtiöiden korvausten päätöksenteossa varmasti enemmän kuin tuhat blogikirjoitusta.

* * * * * * * * * * * *

Toivottavasti edes perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini uskaltaa tehdä aloitteen tästä "poliittisesti herkästä asiasta."

200 000 vakuutusalan "harmaalla alueella" elävää ja toimeentulostaan taistelevaa kansalaista seuraa ongelmakentän ratkaisun kirjaamista seuraavaan hallitusohjelmaan kasvavalla mielenkiinnolla.

Oikeusturva - terveisin
Petri

sunnuntaina, helmikuuta 25, 2007

Eduskuntavaalit 2007 – Suomalaisten oikeusturva – asiat tehotarkastukseen

Tähän asti telkkarissa näkemistäni vaalikeskusteluista on puuttunut todellinen vastakkaisten aatteiden jytinä.

Toivottavasti valtakunnallisissa tiedotusvälineissä vielä jäljellä oleviin vaalikeskusteluihin saataisiin eetteriin myös eduskunnan ulkopuolella olevien puolueiden ehdokkaiden näkemyksiä.

Koska tällä hetkellä melkein puolelta äänioikeutetuista Suomen kansalaisista puuttuu kokonaan kanava edes välillisesti päästä vaikuttamaan vahvasti vallassa olevaan kolmikantaiseen lainvalmisteluun ja sen kautta syntyviin itseään koskeviin säädöksiin.

Tästä edellä mainitusta ongelmasta kirjoitti ansiokkaasti Turun Sanomissa 11.2.07 emeritus – professori Voitto Helander kirjoituksessaan ”Kolmikantavalmistelu ei sovi parlamentarismiin”.

VERBAALISIA VÄITTELYITÄ JA VÄRISTYKSIÄ VAALIKESKUSTELUIHIN

”Sitran yliasiamies ja keskustan entinen puheenjohtaja Esko Aho on avoimesti pettynyt puolueiden tähänastiseen vaalikampanjointiin.

Hänen mielestään suuret asiakysymykset ovat jääneet politiikan pintakuohun jalkoihin, eikä hallituskysymys edes jaksa kiinnostaa.

Aho kirjoittaa muun muassa tämän päivän Savon Sanomissa seuranneensa eduskuntavaalien asetelmia vuoden 1970 vaaleista lähtien. Koskaan aiemmin tunnelma ei hänen mielestään ole ollut yhtä laimea kuin nyt.

Osittain laimean tunnelman selittää Ahon mielestä vuosikymmeniä kestänyt vieraantuminen politiikasta.

Pienenevä vähemmistö haluaa itse päästä areenalle ja osallistua varsinaiseen vaalityöhön.

Suuri enemmistö tyytyy sivustaseuraajan rooliin.

Aho kaipaa vaalikeskusteluihin poliitikkojen keskinäisiä väittelyjä.”

Lähde: MTV3-STT 25.2.2007

* * * * * * *

Turun Sanomissa 20.2.2007 kirjoittaa Vesa Pyykkö osuvasti nykytilanteesta:

”Politiikka viihteellistyy, korporaatioiden valta kasvaa - Onko eduskunta vain kumileimasin?”

”Vakavampi syy eduskunnan vallan kaventumiseen on korporaatioiden vallan kasvu.

Emeritusprofessori Voitto Helander on artikkelissaan TS:ssa 11.2. ansiokkaasti valottanut hallituksen lainvalmistelun ulkoistamista työmarkkinajärjestöille.

Tilanne on erikoinen, kun korporaatiot määräävät eduskuntaa ja hallitusta suorasukaisesti ja julkisesti. Tämä tuli esille muun muassa yt-lain käsittelyn yhteydessä eduskunnassa.

Kolmikannan vahvistuminen estää jo hallitukselle kuuluvien asioiden hoitoa ja eduskunta on sysätty sivuun. Demokratia tässä on koetuksella.

Lainvalmisteluun kuuluva kuulemismenettely ei enää riitä näille korporaatioille, he päättävät nyt asioista itse.

Kun uusi eduskunta valitaan ja se kokoontuu, nousee esille hallituksen muodostaminen kahden suuren puolueen ja parin apupuolueen avulla.

Tämä menettely takaa sen, että eduskuntakaudella neljän vuoden aikana hallitus istuu kuin tatti tuolillaan.

Siksi hallitukseen on valtava hinku ja halu kaikilla puolueilla.

Siinä rytäkässä periaatteet ja vaalilupaukset joutavat romukoppaan.

Pahimpana esimerkkinä lienee vihreiden ydinvoimapäätös. ”

OIKEUSTURVATILANNE SUOMESSA YHDEKSI TÄRKEÄKSI KESKUSTELUNAIHEEKSI

Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen peräsi STT:n kotimaan uutisissa 10.2.2007 –keskustelua "tärkeistä asioista".

Uutisen mukaan eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (sd) on myös huolestunut demokratiamme tilasta.

Sdp:n eduskuntaryhmän 100-vuotisjuhlaseminaarissa juhlaseminaarissa puhunut presidentti Tarja Halonen viittasi omalla tavallaan tuleviin eduskuntavaaleihin lyhyesti.

"Uskon, että työllisyydellä ja sosiaalisella oikeudenmukaisuudella on tärkeä osa Suomessa nyt edessä olevissa vaaleissa ja toivon menestystä näiden asioiden ajamiseen", hän sanoi

* * * * * * *

Muun muassa suljettua erityistuomioistuinjärjestelmää koskevan ongelmakentän suhteen presidentti Tarja Halosen peräänkuuluttama sosiaalinen oikeudenmukaisuus on ollut mielestäni kadoksissa vuosikymmenten ajan.

Muun muassa sellaisten kansalaisten parissa, joidenka koko loppuelämän on muuttanut vakava sairaus, tapaturma, ammattitauti, liikenne-, potilas- tai lääkevahinko.

* * * * * * *

Klikkaamalla tämän kertaisen kirjoitukseni otsikkoa pääsette halutessanne tutustumaan ongelman ratkaisumalliin, joka toteutuessaan toisi nopeasti säpäkkätä sutinaa väljähtäneisiin vaalikeskusteluihin.

Toivottavasti kuuluisaa suomalaista sisua riittää kerrankin tämän edustamani ”toimialan” ongelmakentän ratkaisemiseen.

Oikeusturva - terveisin
Petri

maanantaina, helmikuuta 12, 2007

Eduskuntavaalit 2007 – Katsaus vakuutuslääkärijärjestelmän kovaan ytimeen

Vakuutusasia on sydämen asia - ohjelma esitettiin uusintana Ylellä 27.8.06 klo 21.15 ja ohjelmatiedoissa kerrottiin Ylen www - sivustolla seuraavaa:

"Vakuutusyhtiöt ovat toimineet Suomessa 150 vuotta, nyt voi hiljaisuus loppua", sanoi toimittaja Reino Paasilinna lehtihaastattelussa ennen > Vakuutusasia on sydämen asia - ohjelman esittämistä.

Ja hiljaisuus todellakin loppui: "Kaikki puhuvat vakuutusasiasta" kuului Ilta-Sanomien koko etusivun otsikko seuraavana päivänä.

Jos pitäisi mainita vain yksi 60-luvun kohuohjelma, se olisi ilman muuta Vakuutusasia on sydämen asia.

Nyt Ykkösdokumentissa uusittava poleeminen dokumentti esitettiin viikkoa ennen joulua 1966 ja loppu on historiaa:

"Ohjelma meni yleisöön. Sen herättämien mielenilmaisujen määrä hipoi ennätystä Yleisradion historiassa… Kielteisiä soittoja tuli vähän, monet kertoivat kohtaamastaan epäoikeudenmukaisuudesta", kirjoitetaan Yleisradion historiateoksessa.


Pääjohtaja Revon vaatimuksesta ohjelmaa seurasi keskustelu, jossa oli mukana kaksi vakuutusalan edustajaa. Keskustelun tarkoituksena oli tasapainottaa kärkevää ohjelmaa.

Toisin kävi. Vakuutusalan edustajat esiintyivät niin ylimielisesti, että he omalla käytöksellään todistivat oikeiksi ja vahvistivat dokumentin väitteet”

# # # # # # # # # # # # # # # #

Olisiko nyt vuonna 2007 aika kypsä uudelle julkiselle keskustelulle isoksi kasvaneesta kansallisesta ongelmakentästä? Siis sellaiselle keskustelulle, joka johtaa ongelmakentän ratkaisuun ja poissa pysymiseen.

Niin kuin tuo tätä kirjoitusta edeltävä 5-osainen Oikeusturvan eduskuntavaalistartti 2007 osoittaa eduskunta ja sitä kautta kaikki päättäjät ovat ongelmakentästä erittäin hyvin tietoisia.

Kuitenkin 41 vuotta Vakuutusasia on sydämen asia – ohjelman ensisesityksen jälkeen, sen vakuutuslääkäreihin ja vakuutusyhtiöihin liittyvä osuus on edelleen pelottavan ajankohtainen.

Herää kysymys useilla kielillä: Miksi? – Why? – Varför? – Warum? - Pourquoi? - Perché?

MITÄ KAIKKEA ONKAAN KAIKEN TÄMÄN VAKUUTUSLÄÄKÄRIJÄRJESTELMÄN TAKANA?

Suomessa pitäisi mielestämme sidonnaisuuksien ilmoittamisen olla tarkemmin ja avoimemmin hoidettu. Nykytekniikalla se voitaisiin hoitaa kansalaisista nähden vain yhden avaavan klikkauksen päähän.

Niin puolueiden, eduskunnan kuin ministeriöiden huippuvirkamiesten suhteen.

Poliittisiin puolueisiin kuuluu suomalaisista tällä hetkellä 8%. Heistä aktiivisesti jaksaa toimia yhteisten asioiden hoidossa vain 2%.

Joten mielestämme sitä suuremman avoimuuden piirissä heidän kaikkien pitää jatkossa toimiman.

28.06.06 uutisoitiin tiedotusvälineissä, että kansanedustajat pimittävät sidonnaisuuksiaan. Herää kysymys miksi näin on?

Sillä sitä suurempaa luottamusta kansanedustajat kansan parissa mielestämme nauttisivat, mitä avoimempaa heidän toimintansa olisi omistustensa ja vaalirahoituksensa suhteen.

Eikä noissa asioissa sinällään ole mitään hävettävää. Olemmehan entistä riippuvaisempia toisistamme.

# # # # # # # # # # # # # # # #

Joten näillä alustuspuheilla annamme tanakan tekstintuottamisvuoron VOLF – työryhmän maalaiskirjeenvaihtajallemme.

Hän tarjoaa laajakulmaisen näkökulman niihin syy- ja seuraussuhteisiin, jotka kertovat miksi muun muassa Oikeusturvan ajankuva – blogissa esille tuotujen ongelmien korjaaminen kestää, kestää, kestää, kestää kuin Duracell – paristo kanin takamuksissa. Tosin vain telkkarimainoksessa.

Olkaa hyvät ja istukaa tukevasti, koska tämän kertainen kirjoituksemme tarjoillaan aitoon maalaistyyliin: rehellisenä raakana ja totuuden mukaisena.

Maalaiskirjeenvaihtajamme yliopistotausta tulee Sorbonnen yliopistosta 1970-1980-luvuilta, joten hänen analyyttinen analyysinsa ilmestyy silmienne eteen hetken kuluttua tyylikkäästi ja ranskalaisin viivoin jaoteltuna.

Maalaiskirjeenvaihtajamme osuuden loppuun olemme koostaneet ryhmätyönä avainlistan tiedotusvälineissä olleisiin uutisiin, jotka valaisevat aihetta eri kanteilta lisää.

Oletteko valmiit?

Nyt se sitten alkaa. Paluu tulevaisuuteen. Olkaa hyvät. S'il vous plait!

Oikeusturvan VOLF - työryhmä

# # # # # # # # # # # # # # # #

MAALAISKIRJEENVAIHTAJALTA 11.2.2007:

Vähän "teoriaa", joka tässä yhteydessä lienee pikemminkin mutkien oikomista, mutta yhteenveto kumminkin.

- Kolmikanta = järjestövaltaa = korporativismia.

- Korporativismi on tehokas tapa kriisitilanteissa tai poikkeusoloissa "yhdistää voimat" ja tehostaa toimintaa.

- Korporativismi toisaalta pitkän päälle aina jäykistää ja kaavamaistaa niin hallinnon kuin yleisen ajattelunkin rakenteita.

- Korporativismilla on nykyaikana myös taipumus neuvostomalliin omia itselleen "demokratian" nimi ja rooli, ja totuttuna toimintatapana levittäytyä kaikille päätöksenteon alueille.

- Korporativismi liittyy oleellisesti fasistisiin ja marxilais-sosialistisiin maailmankatsomuksiin, ja ilmenee käsityksissä siitä miten ihmisryhmiä ajatellaan "massoina" joiden toimintaa pitää, ja helpoimmin voidaan ohjailla.

- Korporativismin suurin viehätys "päättäjätasolla" perustuu siihen, että se on hallinnonjärjestelmänä helppo, ymmärrettävä ja myös taloushallinnollisesti muka "ennustettava."

- Korporatiivitisen järjestelmän purkaminen on hyvin hankalaa koska sen päästyä "järjestäytymään" siitä tulee yleisesti vakiintunut ajattelutapa ymmärtää korporativismi "demokratiaksi." (Fasismin ja marxilais-sosialististen ajattelutapojen ainoa ero on siinä, että fasismi suoraan kiistää demokratian oikeutuksen, kun taas marxilais-sosialistiselle ajattelulle on tyypillistä kaapata demokratian käsite ja nimittää ylhäältä ohjailtua järjestövaltaa demokratiaksi. Joka tapauksessa ajattelutapa tuottaa samanlaisen lopputuloksen, ymmärrettävästi näyttää mukavan selkeältä myös suuria joukkoja työllistävän teollisuuden, kuten myös hallinnon byrokraattienkin mielestä.)

- Korporativismin järjestäytyminen tukeutuu oleellisesti sen rattaistosta turvallisen paikkansa löytäneisiin apparatsikkeihin, joiden oikeuskäsitys perustuu säännönmukaisesti kaavamaisesti koetun "yleisen edun" ensisijaisuuteen yksilön oikeuksiin verrattuna.

- Korporativiseen maailmankuvaan sisältyy aina uusien perusteiden hakeminen oman "tehokkaan" päätöksentekomekanisminsa ylläpitämiseksi. (Esimerkkinä vaikkapa Jorma Ollilan viimeaikaiset kannanotot ilmastomuutokseen, terrorismi, globalisaatio, "emme elä enää lintukodossa" - fraasi ym. Usein myös ns. yhteisöllisyyden korostaminen ikään kuin yhteiskunnallisena velvollisuutena.)

- Korporativismi ylläpitää "ulkoisen vaaran" tukielementtiä oman olemassaolonsa perusteluna.

- Korporativismi luo mielellään "demokraattisia" päätöksentekojärjestelmiä, joille kuvaavaa on asiantuntijayhteisöjen ja eri eturyhmien muodostamat kokoukset, kuten erilaiset lautakunnat, toimikunnat ja myös Vakuutusoikeus vakuutuslääkäri - apparatsikkiensa toimintakenttänä.

- Korporativistiselle järjestelmälle on tunnusmerkillistä se, että järjestötason päättäjien valinta on voimaperäisesti ylhäältä johdettua.

- Korporativistinen järjestelmä luo aina alapuolelleen hajautetun vallankäytön järjestelmän, joka suo valituille apparatsikeille mahdollisuuden kokea vallantuntoa ja taloudellisia etuja niin kauan kuin suostuvat olemaan itse järjestelmän alamaisia. Paradoksaalisesti voidaan sanoa, että ainoa asia, jossa korporativistinen järjestelmä on demokraattinen, on sen kyky antaa vallankäyttöön osallistuville apparatsikeilleen mahdollisuuksia kontekstinsa rajoissa koettavaan vallantunteeseen.

- Neuvostoliiton taloudellinen alamäki, samoin kuin vaikka Francon Espanjan ja Salazarin Portugalin esimerkit osoittavat kuinka työlästä korporativistisen järjestelmän purkaminen on. Järjestelmää ylläpitävien, ja siitä hyötyvien verkosto pystyi hallinnoimaan toimintoja hyvin pitkälle, useimmiten tiedotuksen ja tilastoinnin tuella. (Suomessa esimerkiksi nykyään kerrotaan menevän taloudellisesti paremmin kuin koskaan, ja että Suomen kilpailukyky on eurooppalaista huippuluokkaa. Samanaikaisesti kun todellinen työttömyys on kolminkertaisella tasolla lamaa edeltäneeseen tilanteeseen verraten ja kotitalouksien varallisuus on eurooppalaista hännänhuippua yhdessä Portugalin kanssa.) Niin - miksihän Suomessa toisaalta tarpeelliseksi ymmärretty korkeiden virkamiesten "kierrätyksestä" tehtävän päätöksen aikaan saaminen onkin niin tuskastuttavan hankalaa?

- Korporativismilla on aina pitkään jatkuessaan taipumus lamaannuttaa niin yhteiskunnallinen kuin teknologinenkin kehitys ja sen se tekee itse järjestelmän puitteissa luomiensa ajattelutapamallien ja instituutioiden avulla. Luovuutta aletaan kontrolloida yhteiskunnallisten hallintomekanismien avulla niin, ettei uusille ajatuksille jää kanavia. (Suomessa ei ole yleisen ja yhtäläisen ajattelutavan mukaisesti Sitran ja vastaavien, käytännössä kollektiivisten "innovaatiojärjestelmien" lisäksi mitään avoimia kasvumahdollisuuksia uusille ideoille. Sellaiset eivät edes tule päättäjien mieleen, puhumattakaan miten hallintoalamaiset asian ovat opetettu ymmärtämään.)

- Korporativismille on tyypillistä luoda kolhooseja. Laskennallisesti niin aidot kolhoosit kuten myös vaikkapa "suuremmat terveydenhoidon yksiköt" ovat taloudellisesti kannattavia. Luonteensa vuoksi korporativistisellle ajattelulle kuitenkin jää aina vieraiksi muut, inhimillisemmät vaikutukset, ne mikrotaloudelliset tekijät, jotka panevat lasketut systeemit järjestään heittämän kuperkeikkaa. Suomalaista terveydenhoitojärjestelmää kuten työllisyyden hoitoakin on paranneltu ja paikkailtu jo vuosikausia ja sekametelisoppa senkun vain pahenee.

- Korporativistiselle ajattelulle tyypillisesti ongelmia ei suostuta millään näkemään itse hallinnosta ja hallintotavasta johtuvana, vaan niihin pyritään kaavamaisesti etsimään ulkopuolisia syitä. (Sivumennen sanoen lääkäripulaan auttaa vain uusien lääkäreiden kouluttaminen, ei palkankorotukset tai ylilääkäri-virkanimikkeiden inflaatio. Sanoo Lääkäriliitto -niminen vellinhämmentäjä-järjestövaltayksikkö mitä tahansa.)

- Vakuutuslääkärisysteemi on hallinnollisesti eräänlainen korporativistisen ajattelun huippu. Koko eläkevakuutusketju on järjestövallan halussa. Ulkopuolisena apurijoukkonaan systeemillä on vakuutuslääkärit, -lakimiehet ja -tuomarit. Palkollis - apparatsikit, jotka tuovat järjestelmään oman lääketieteellis-juridisen arvovaltalisänsä, ollen samalla myös esimerkkeinä siitä, miten vallankäytön liepeille voidaan rakennella täysin synteettisiä ja irrationaalisia käsikassaroita, hämäräksi jääviä periaatteita noudattava ja ikään kuin oikeudenmukaisuuskäsityksiin pakolla ympättyjä kasvaimia. Se on mahdollista vain siksi, että demokratiakäsitys on Suomessa rappeutunut järjestövallaksi.

- Talouselämä ja teollisuus ovat erehtyneet mieluusti muka oman etunsa nimissä alistumaan korporativistisen järjestelmän kannattajiksi. Niin on käynyt Suomessakin. Kolmikantaa puolustetaankin teollisuuden parissa sangen voimakkaasti. "Tahdotaan pitää pyörät pyörimässä", mikä on ymmärrettävää. Samalla kuitenkin talouselämän veturit ovat sitoutuneet vanhoihin hyväksi koeteltuihin hiilin pannun alla, kuten myös vanhojen tutuksi käyneiden raiteidenkin seuraamiseen. Teollisuudelle on viime aikoina toki ollutkin paljon lohtua järjestövaltaa ylläpitävistä yhteistyökumppaneistaan. Eipä ole ainakaan tarvinnut nähdä lopetettujen, uusien ideoiden puutteeseen uuvahtaneiden tehtaiden työntekijöiden suuttumisia. Ammattijärjestöt kun ovat opettaneet jäsenensä vain masentumaan ja tyytymään ylhäältä annettuun. Mitään uutta, aidosti uutta ja innovatiivista suomalainen teollisuus ei kuitenkaan ole enää Nokian kännykkäinvaasion jälkeen pystynyt luomaan. Ei yli 15 vuoteen.

- Vain aito avoimuus voi toimia korporativistisen ajattelun purkamiskeinona. Yhteiskunnassa pitää voida puhua avoimesti esimerkiksi niistä kymmenistätuhansista ihmisistä, joiden elämäntilanne on käytännössä pelkkää sairaan ihmisen hallinnollista kiusaamista vakuutuslääkäri - apparatsikkien taholta, kuten myös siitä, miten koko työllisyystilanteen tilastointi on täynnä kiisteltäväksi tarjoiltuja tilastointitapojen eroja ja lainsäädäntöä, joiden tarkoituksena on vain hämärtää tosiasioita.

- - -

- Elinkeinoelämän keskusliiton työmarkkinajohtajan Seppo Riskin kolmikantakeskustelun avaus on mielenkiintoinen (Helsingin Sanomat 28.1.07). Siitäkin on luettavissa, että kolmikannan eli korporativistisen hallintotavan yhteiskunnallisen kehityksen dynamiikkaa tukahduttava vaikutus on hiljakseen alettu ymmärtää kehityksen haittatekijäksi. Riski puhuu asiasta varovasti, kohteliaasti ja melkeinpä kuin hevoskuiskaaja hullulle hevoselle, jota ei ihan ampuakaan raskisi. Oikeastaan artikkelin otsikko on suorasukaisinta mitä jutusta löytyy: "Hallitus pakoilee poliittista vastuutaan".

- Se mikä Riskin artikkelista kuitenkin puuttuu, varsinkin ajatellen, että sitä voidaan melkoisen hyvin perustein pitää jonkinlaisena "ohjelmajulistuksena" - kun kukaan ei juuri tuon kummoisempaan tule melkoisella todennäköisyydellä suomalaisessa keskustelukulttuurissa pystymään - on kuitenkin hyvin paljon enemmän kuin koko artikkeli itsessään.

- Suomalainen kolmikanta on vuosien saatossa luonut ympärilleen niin perinpohjaisesti kaiken kattavan korporativistisesti ohjautuneen kulttuurisen hetteikön, että on vakavana vaarana, jos ja kun itse kolmikannalta joskus katkaistaan pää, niin sen luomat järjestelmät, kuten eläkkeiden asianmukaisista maksamisista irti kiemurtelevat vakuutuslääkäri-kummajaiset, jo kymmeniä tuhansia uhreja tuottaneet, poliittisesti valitut lautakunnat ja Vakuutusoikeus jäävät elämään yhteiskunnallisina rasitteina. Eivätkä jo rakennetut instituutiot ole vielä kaikki. Koko demokratian käsite on päästetty luisumaan jäykäksi järjestöbyrokratia-ajatteluksi, jossa yksilöillä ei koskaan ole muita demokraattisia oikeuksia, kuin ne mitä hänelle järjestöjen kautta suodaan. Jos joku ei satu järjestössä edustamaan, niin sitten ei yksilöllä ole osallisuutta demokratiasta. Ei osata edes ajatella muuten, kuin että pitää olla järjestö oikeuksien ajamiseen.

- Suomen suurin virhe on ollut yksilön oikeuksien väheksyminen ja demokratiakäsityksen päästäminen rappeutumaan korporativistiseen ajattelun malliin. Vaikka Suomessa onkin vain viisimiljoonainen väestö, eikä selvästikään olisi pitänyt antaa valtaa kiusaukselle hallita sitä massojen käsittelyopeilla. Kiusaus sellaiseen on kuitenkin ollut suuri - juuri siksi, että väkimäärä on niin pieni, jolloin sen käsittely massana ja eturyhminä on aina ollut erityisen helppoa. (Kuten ihmisillä tehtävien joukkokokeiden työpajassa, Kansanterveyslaitoksessakin hyvin tiedetään.)

Nykyään on nähtävissä, että yksilöllisyyden ymmärtäminen ja demokraattisten oikeuksien tajuaminen henkilökohtaiseksi oikeudeksi olisi ollut koko Suomelle terveempi tie, nyt kun idän massat alkavat näyttää mitä se todellinen massavoima on - vieläpä osaavasti yhdistettynä siihen mikä Suomessa on niin perin pohjin nitistetty - yksilölähtöiseen luovuuteen.

Oikeusturvan VOLF – työryhmän maalaiskirjeenvaihtaja

# # # # # # # # # # # # # # # #

POIMINTOJA TIEDOTUSVÄLINEISTÄ KOLMIKANNAN KANNOILTA

# # # # # # # # # # # # # # # #


Turun Sanoma Online Mielipide
Kolmikantavalmistelu ei sovi parlamentarismiin
Julkaistu 11.2.2007 1:31:29

Mitkä kansalaisryhmät jäävät jo periaatteessa valmisteluprosessin ulkopuolelle? Kyseessä ovat lähinnä niin sanotut "tuottamattomat" väestöryhmät. Niistä suurimpia ovat eläkeläiset, kotiaan hoitavat ja opiskelijat. Yli miljoonaan kohoavalta eläkeläisjoukolta on vaikutustie heitä itseään koskevaan säädösvalmisteluun käytännöllisesti katsoen tyystin suljettu. Järjestelmän ulkopuolelle jäävät edellä mainittujen ohella myös pienyrittäjät.

Demokraattinen yhteiskunta edellyttää, että myös päätösvalmistelu on mahdollisimman avointa. Avoimuuden odotetaan toimivan ainakin niiden suuntaan, joita valmisteltava päätös koskee. Toisin kuin ministeriöissä tapahtuvasta valmisteluprosessista ei työmarkkinajärjestöjen piirissä tapahtuvasta säädösvalmistelusta ole saatavissa tietoja.

- - - - - - -

Kolmikantajärjestelmä, jossa lainvalmistelu perustuu hallituksen työmarkkinajärjestöille ulkoistamaan menettelyyn, ei mitenkään mahdu parlamentaarisen demokratian raameihin. Lainvalmistelun avoimuuden periaatteisiin kuuluu toki se, että hallitus lakiehdotuksia valmistellessaan kuulee erilaisia kansalaisjärjestöjä työmarkkinajärjestöt mukaan lukien.

Parlamentaarisen kansanvallan periaatteisiin ei mitenkään mahdu menettely, jossa yhdelle järjestötoiminnan lohkolle on annettu monopoliasema valmistella kaikkia kansalaisia koskevat lait, jotka parlamentti hallituksen painostamana kuittaa hyväksytyiksi.

Kirjoittaja on valtio-opin emeritusprofessori.
VOITTO HELANDER

* * * * * * * *

Helsingin Sanomat 11.2.2007 – TALOUS

Myytti lahjomattomasta Suomesta
"Rakenteellinen korruptio on lahjontaa paljon suurempi ongelma. Erityisesti kunnalliset luottamusmiehet toimivat usein kyseenalaisesti ja vastoin yleistä etua henkilökohtaisten suhteidensa perusteella", Turun yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Pekka Viljanen sanoo.

Suomessa on ollut iät ajat laitonta lahjoa kunnallista luottamusmiestä. Mutta vaaliavustuksia saa antaa, eikä niitä tarvitse edes julkistaa, jos yksittäinen lahjoitus alittaa 1 700 euroa.

Kuntien maankäyttöön liittyy suuria taloudellisia intressejä. Kenen omistamille maille kaavoitetaan virkistysalue? Mille kaupparyhmittymälle annetaan hypermarketin tontti?

Jää hämärän peittoon, mitä poliitikot voivat saada päätöstensä vastikkeeksi. Palkkio voi olla vaalirahaa, työpaikka tai sosiaalisen aseman pönkittäminen.

* * * * * * * *

Helsingin Sanomat 4.2.2007 - SUNNUNTAI

Pitkä lounas kuivin suin

Politiikanteko on raitistunut. Kostealle lounaalle on vaikea saada seuraa, koska työtahti on kiristynyt, asiat sovitaan tekstiviesteillä, ja isät kiirehtivät illaksi kotiin. Jopa Metalliliiton legendaarinen lobbari Matti Putkonen juo nykyisin maitoa.

- - - - - -

Raitistuminen alkoi politiikassa ja journalismissa 1980-luvulla, työmarkkina- ja teollisuuspiireissä vasta 2000-luvun taitteessa.

"Ensin Neuvostoliitto romahti. Ei tarvinnut juoda idänkaupan kunniaksi."

Pian iski myös lama.

"Työnantajat ja työntekijät ymmärsivät, että nyt tarvitaan oikeasti kumppanuutta. Perustettiin yhteinen tiski, josta asiat esitetään poliitikoille. Se on sitä kolmikantaa, joka toimii jo vähemmälläkin viinalla."

* * * * * * * *

ILTALEHTI 31.1.2007 PÄÄKIRJOITUS

Kuka vasta kolmikannasta?

Heikot hallitukset kätkevät vastuunsa työmarkkinajärjestöjen selän taakse.

Usein kuultu väite on se, että työmarkkinajärjestöt sanelevat työelämää koskevat lakiesitykset, jotka eduskunnan pitää hyväksyä pilkunkaan paikkaa muuttamatta.

Tällöin unohdetaan se, että lakiesitykset antaa maan hallitus.

* * * * * * * *

HELSINGIN SANOMAT 18.12.2006 - PÄÄKIRJOITUS

VIERASKYNÄ
Integraatio heikentää kolmikantaa
Kolmikanta on ollut suomalaisen yhteiskunnan kehittämisen ja vallankäytön ydin. Kolmikannan nimeen vannottiin viimeksi syksyllä, kun väiteltiin siitä, pitäisikö Suomen Yrittäjät ottaa mukaan kolmikantaan vai ei. Vielä tärkeämpää olisi kuitenkin keskustella siitä, minkä verran kotimaisella kolmikannalla ylipäätään on tilaa tulevaisuudessa.

Kolmikannaksi kutsuttu epävirallinen sopimusjärjestelmä aloitti voittokulkunsa vuosikymmeniä sitten suljetussa yhteiskunnassa. Kolmikannassa työntekijöiden ja työnantajien keskusjärjestöt pyrkivät sopimaan hallituksen kanssa tulosopimuksesta ja työelämään liittyvästä lainsäädännöstä.

Muutos käynnistyi, kun rahoitusmarkkinat alkoivat vapautua 1980-luvulla. Silloin laissa käytettiin ilmaisua vaarallinen yhteisö yrityksistä, joista ulkomaalaiset omistivat yli 20 prosenttia.

* * * * * * * *

Yle Teksti-TV Sivu 115/1 KOTIMAA YLE24 TORSTAI 8.12.06

Kokoomus: Kolmikantaa voisi kehittää
Kokoomuksen mukaan työelämään liittyvät asiat pitää valmistella kolmikantaisesti myös tulevalla vaalikaudella.

Puheenjohtajan Jyrki Kataisen mielestä kolmikanta kaipaa kuitenkin myös sisällön ja rakenteiden kehittämistä.

* * * * * * * *

Uutispäivä Demari 3.11.2006

"Yt - jupakka vaurioitti pysyvästi kolmikantaa"
Metalliliiton puheenjohtaja Erkki Vuorenmaalla riittää silti ilonaiheita: työttömyys on alimmillaan 17 vuoteen.

Kuka enää uskoo kolmikantaan, jos yksi osapuoli siitä lipeää? Vuorenmaa kysyy.

* * * * * * * *

HESARI - KOTIMAA PERJANTAINA 6.10.2006

KOLMIKANTA – PUOLESTA JA VASTAAN OSA 1
Sarjassa kerrotaan, miten kolmikanta toimii ja käyttää valtaa.

Kolmikanta on kansalaisille usein täysin outo järjestelmä
Lipponen: "Olemme kolmikannan viitoittamalla tiellä"


* * * * * * * *

HESARI - KOTIMAA TIISTAINA 3.10.2006

KOLMIKANTA – PUOLESTA JA VASTAAN OSA 2
Sarjassa kerrotaan, miten kolmikanta toimii ja käyttää valtaa.

Hallituksen agentti Sailas: Kolmikantaa voi kiittää tuloverotuksen kevenemisestä
Kolmikannan arvostelu demokratiapohjalta "alkaa olla eltaantunutta"


* * * * * * * *

HESARI 2.10.2006 KOTIMAA

KOLMIKANTA – PUOLESTA JA VASTAAN OSA 3
Sarjassa kerrotaan, miten kolmikanta toimii ja käyttää valtaa.

Kolmikanta nakertaa eduskunnan valtaa, järjestelmän arvostelijat sanovat
Kansanedustaja: Kolmikannan lakiesityksiin ei voi puuttua


* * * * * * * *

HESARI - PÄÄKIRJOITUS PERJANTAINA 15.9.2006

Kolmikanta on politiikassa kaksiteräinen miekka
Suomen poliittisen järjestelmän keskeinen erityispiirre on ollut ja on, jopa kasvavassa määrin, kolmikantayhteistyö: työntekijöiden ja työnantajien keskusjärjestöt pyrkivät sopimaan yhdessä hallituksen kanssa tulosopimusten lisäksi myös työelämään liittyvästä lainsäädännöstä.

Kolmikantayhteistyön innokkaimpia kannattajia ovat olleet työntekijäjärjestöt SAK:n johdolla sekä vasemmistopuolueet. Se on kuitenkin kelvannut hyvin myös keskustalle ja kokoomuksellekin silloin, kun ne istuvat hallituksessa. Kolmikanta tuo ennustettavuutta ja vakautta.

# # # # # # # # # # # # # # # #

KIRJOJA KOLMIKANNAN KANNOILTA

# # # # # # # # # # # # # # # #


KOLMIKANNAN JUURILLA

Markku Mansner: Suurlakosta Euroopan unioniin. Vuosisata työnantajatoimintaa. 317 sivua. Elinkeinoelämän keskusliitto.

Vaikka nuoressa tasavallassa herrat olivat herroja ja työläiset työläisiä, ei raja ihan railona auennut. Jopa silloin kun työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välit olivat virallisesti poikki, ay-demarien ja työnantajien johtomiehet suhmuroivat keskenään kabineteissa.

Aseveliakselin miehet myös jeesasivat toisiaan: STK:n legendaarinen toimitusjohtaja Päiviö Hetemäki järjesti aseveljensä Niilo Hämäläisen pyynnöstä konkurssin partaalle joutuneelle Metallityöväen liitolle lainat Helsingin Hakanimen toimistotalon rakennustyön pelastamiseksi.

Mansnerin kirja ei ole yksiniittinen työnantajahistoria, vaan valaiseva, hyvin kirjoitettu ja paloiteltu läpileikkaus Suomen talous- ja sosiaalihistoriasta. Mansner ei myöskään kaihda tulkitsemasta tärkeitä työmarkkinakäänteitä tai edes arvostelemasta joitakin työnantajien päätöksiä.

Lähde: Helsingin Sanomat 11.2.2007

* * * * * * * *

KENEN ASIALLA SAK?
Pertti Klemola: Teoksen pohjana on parisataa avomielistä henkilöhaastattelua ja laaja, osaksi salaisenakin pidetty arkistoaineisto. Jokaista suomalaista koskevat poliittiset ja taloudelliset ratkaisut joutuvat uuteen valoon. Otava. ISBN 951-1-02114-1.

* * * * * * * *

VALTA KUNNASSA

Matti Wiberg: Kirja julkistettiin Helsingissä 30.6.2005 Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) Polemia –sarjassa.

Professori Matti Wiberg varoittaa eliittivallasta: Kunnissa päätökset tehdään kaveriporukassa.

”Kunnallispolitiikka on hyvin elitististä: tosiasiallisesti pieni virkamiesten ja muutaman johtavan poliitikon kaveriporukka tekee kaikki oleelliset päätökset. Politiikka on eliittivallan käyttöä. Monesti puoluetoveruudesta voi kaveruuden kannalta olla suoranaista haittaa.

Olennaista on, että kaverit ovat tottuneet sopimaan keskenään, miten kunnan asiat päätetään. Ennustettavuus on luottamuksen perusta.”

* * * * * * *

Haluatko auttaa meitä?

Tulosta oheisesta linkistä avautuva Oikeusturvan VOLF-työryhmän mainos. Leikkaa ja toimita sopivin väliajoin kulkureittisi varrelle osuvien kauppojen tai vastaavien ilmoitustauluille tai tapaamillesi päättäjille suoraan käteen. Kiitämme avustasi, koska toimimme 0 euron budjetilla. Miljardiluokan liikevaihtoa pyörittäviä finanssikonserneja vastaan.

https://dl.dropbox.com/u/96967231/Oikeusturvan%20ajankuva_pdf_MAINOS.pdf

Mainos on .pdf-muodossa ja vaatii koneellesi asennetun ilmaisen Acrobat Reader-ohjelman.

Tunnisteet: , , , , , , ,

perjantaina, helmikuuta 09, 2007

Oikeusturvan eduskuntavaalistartti 2007 osa 5/5 - Vakuutuslääkäreistä ja vakuutuslääketieteestä eduskunnassa kysyttyä



Katso hieman alempana seuraavat ohjeet, kuinka voit olla halutessasi avuksemme. Pienikin apu auttaa. Kiitämme näin lämpimästi tervetulleesta avustasi jo etukäteen. Vain yhdessä toimien olemme enemmän.




  - Tämä yllä oleva Oikeusturvan ajankuva - mainos on .jpeg-muodossa -





Vuosikymmeniä jatkuneet ongelmat lakisääteisten vakuutusten piirissä voidaan levittää päättäjiemme ja kansalaisten tietoisuuteen halutessanne oheisilla mainosmateriaaleilla.

Te voitte halutessanne jakaa tietoa haluamassasi muodossa eteenpäin.

Viette vain osoittimen mainoskuvan päälle ja painatte hiiren oikeapuoleista tai käytössänne olevaa hiiren kakkosnäppäintä sekä valitsette avautuvasta valikkonäkymästä > "Tallenna kuva nimellä" -toiminnon:

1. Tulostamalla mainoksen A4-koon paperille voitte antaa oikeusturvan asioiden avainlinkin henkilökohtaisesti kulloisenkin eduskuntaehdokkaanne ja kansanedustajanne käyttöön.

2. Tulostamalla paperille ja leikkaamalla A4-arkin osiin, voitte laittaa halutessannen mainoksen esimerkiksi lähikauppanne ilmoitustaululle. Lisäätte vain mainokseen kynällä jättöpäivämäärän.

3. Sähköisesti toimien (hiiren kakkospainike "Lähetä linkki" - toiminto) voitte otsikoida viestinne haluamallanne tavalla ja lähettää valitsemanne mainoskuvan saatesanojen kera sähköpostilla eteenpäin.

Avoimesti persaukinen VOLF – työryhmä kiittää Teitä kaikkia lämpimästi avoimesta sponsorituestanne jo etukäteen.

Jääkiekkoilija Esa Keskisen SE - tapaus

Seuraavassa on kysymyksessä varmasti TPS:n jääkiekkoilija Esa Keskisen uran kovin erä. Eräkello käynnistyi haltuumme saamiemme asiapapereiden mukaan 7.8.1999 ja eräkello pysähtyi vasta 28.11.2006.

Helsingin käräjäoikeuden 30.6.2005 antaman kansliatuomion 16148 (03/27656) soisi päätyvän kaikkien jääkiekon ammattilaisten, harrastajien ja seuraajien tietoisuuteen.

Päätöksen voi tilata postitse tätä kirjoittaessamme alle kymmenen (10) euron hintaan ja nähdä kuinka vakuutuslääkärit pyrkivät kiistämään korvausvelvollisuutensa työtapaturmasta.

Helsingin käräjäoikeuden yhteystiedot löytyvät osoitteessa:
http://www.oikeus.fi/9228.htm

Jatkoajalla eli hovioikeudessahan Pohjola sopi yllättäen asian, joten tuo käräjäoikeuden 10-sivuinen julkinen asiakirja on monella tapaa suomalaista työtapaturmahistoriaa.

Vakuutuslääkäreitä ei valvo päivätason toimissa Suomessa kukaan

Pohjolan lääkäritodistajina tuossa Keskisen jutussa olivat:

1. ortopedi Lauri Pasanen
2. lääketieteen tohtori Timo Niinimäki
3. työlääketieteen erikoislääkäri Esa Rahkonen

Merkittävää on huomata ensinnäkin vakuutusyhtiö Pohjolan lääkäritodistajana olleen työlääketieteen erikoislääkärin Esa Rahkosen lausuma.

Rahkonenhan toimii käsittääksemme tällä hetkellä myös Pohjolan ylilääkärinä.

Tämä on poimittu tuosta Helsingin käräjäoikeuden ja Rahkosen todistajalausunnosta:

"Todistajana kuullun työlääketieteeseen ja ammattitauteihin erikoistuneen ja vastaajayhtiössä päätoimisena lääkärinä työskentelevän Esa Rahkosen mukaan Keskisen tapauksessa on ollut kyseessä normaali taklaustilanne ja siitä johtuva venähdystyyppinen vamma, joka normaalisti paranee lääketieteellisesti arvioiden muutamassa viikossa.

Rahkonen on kertonut, että vakuutusoikeudessa vakiintuneen käytännön mukaisesti katsotaan, että ellei vamma parane mainitussa ajassa on kyseessä muu vamma, jota ei välttämättä yksilöidä."


Tuossa edellisessä Pohjolan ylilääkärin Rahkosen lausunnossa ilmenee yhdellä kertaa vakuutusoikeuden puolueellisuus (http://www.oikeus.fi/vakuutusoikeus/) selvemmin kuin kukaan uskoisikaan.

Tapaturmaeläkettä ei ole tarkoituskaan koskaan maksattaa vakuutusyhtiöillä, vaan vakuutusoikeus vain "katsoo" tapaturman aiheuttaman vamman olevan "muu sairaus".

Näin ollen tapaturmavakuutuslain mukaiset lakisääteiset vakuutukset että normaalit työkyvyttömyyseläkkeet ovat tuota lausuntoa tulkittaessa täyttä huijausta Suomessa, koska voimassa olevat lait ja vakiintunut oikeuskäytäntö on muovattu vakuutusyhtiöiden ja eläkevakuutusyhtiöiden hyväksi siten, että niillä on täysi mielivalta olla maksamatta lakisääteisiä korvauksia.

Vakuutusoikeus vain toimii kovan hyötysuhteen kumileimasimena, kamppausapunaan TEO ja KKO, hyväksyessään näillä edellä kuvatuilla lausekemuodoilla miljardiluokan tulonsiirron vuosittain vammautuneilta ja sairastuneilta vakuutusyhtiöille.

Toimintahan tapahtuu valtion Kelan kautta myöntämällä lisenssillä (941/2003).

Mielenkiintoista tuossa Pohjolan ylilääkäri Esa Rahkosen vakuutusoikeutta koskevassa lausunnossa on se, että hän toiminut myös useita vuosia tapaturma – asioiden korvausasioiden lautakunnassa lääkärijäsenenä ja varajäsenenä. Tässä tapaturma-asiain korvauslautakunnan kokoonpanoja:

1. Toimikausi/aikataulu: 1.1.2006 – 31.12.2008

Lääkärijäsenet
Nimi Nimike Työnantaja Rooli

Björkenheim, Jan-Magnus dosentti Jäsen
Rahkonen, Esa ylilääkäri Jäsen
Juutilainen, Timo lääketieteen tohtori Jäsen
Kaukinen, Kari ylilääkäri Jäsen
Ihalainen, Risto varatoiminnanjohtaja Jäsen

Hedenborg, Mikael Ylilääkäri Varajäsen
Rechardt, Jari asiantuntijalääkäri Varajäsen
Saarnio, Heikki asiantuntijalääkäri Varajäsen
Selonen, Reijo ylilääkäri - Varajäsen
Partanen, Teemu työlääketieteen erikoislääkäri - Varajäsen
Torstila, Ilkka dosentti Varajäsen
Kirvelä, Olli osaston ylilääkäri, dosentti Varajäsen
Öhman, Juha professori, ylilääkäri – Varajäsen

Lähde: Valtioneuvoston hankerekisteri - HARE
- hakusanaksi > tapaturma-asiain korvauslautakunta

2. Toimikausi/aikataulu: 1.1.2003 – 31.12.2005

Lääkäriasiantuntijat
Nimi Nimike Työnantaja Rooli

Björkenheim, Jan-Magnus asiantuntijalääkäri Jäsen
Rahkonen, Esa asiantuntijalääkäri Jäsen
Juutilainen, Timo lääketieteen tohtori Jäsen
Kujala, Santero apulaistoiminnanjohtaja - Jäsen
Kaukinen, Kari lääketieteen lisensiaatti Jäsen

Hedengorg, Mikael asiantuntijalääkäri Varajäsen
Torstila, Ilkka asiantuntijalääkäri Varajäsen
Selonen, Reijo johtava asiantuntijalääkäri Varajäsen
Kirvelä, Olli osaston ylilääkäri, dosentti Varajäsen
Öhman, Juha lääk.tiet. ja kir.tohtori, neurokirurgian dosentti Varajäsen

Lähde:
Valtioneuvoston hankerekisteri - HARE
- hakusanaksi > tapaturma-asiain korvauslautakunta

3. Toimikausi/aikataulu: 1.1.2000 – 31.12.2002

Björkenheim, Jan-Magnus asiantuntijalääkäri (lääkäriasiantuntija) Jäsen
Torstila, Ilkka ylilääkäri (lääkäriasiantuntija) Asiantuntija
Mero, Matti asiantuntijalääkäri (lääkäriasiantuntija) Asiantuntija
Koskinen, Kari työterveyshuollon erikoislääkäri (lääkäriasiantuntija) Asiantuntija
Kaukinen, Kari lääketieteen lisensiaatti (lääkäriasiantuntija) Asiantuntija

Plosila, Mikko asiantuntijalääkäri (lääkäriasiantuntija) Varajäsen
Rahkonen, Esa asiantuntijalääkäri (lääkäriasiantuntija) Varajäsen
Selonen, Reijo johtava asiantuntijalääkäri (lääkäriasiantuntija) Varajäsen
Hedenborg, Mikael lääketieteen tohtori (lääkärijäsen) Varajäsen
Kaukinen, Kari lääketieteen lisensiaatti (työnantajia edustava työmarkkinajäsen) Varajäsen

Lähde: Valtioneuvoston hankerekisteri - HARE
- hakusanaksi > tapaturma-asiain korvauslautakunta

4. Toimikausi/aikataulu: 14.1.1997 – 31.12.1999

Tola, Sakari ylilääkäri (lääkäriasiantuntija) Jäsen
Torstila, Ilkka ylilääkäri (lääkäriasiantuntija) Jäsen
Mero, Matti asiantuntijalääkäri (lääkäriasiantuntija) Jäsen
Koskinen, Kari työterveyshuollon erikoislääkäri (lääkäriasiantuntija) Jäsen
Kaukinen, Kari työterveyshuollon erikoislääkäri (lääkäriasiantuntija) Jäsen

Aro, Jussi asiantuntijalääkäri (lääkäriasiantuntija) Varajäsen

Björkenheim, Jan-Magnus asiantuntijalääkäri (lääkäriasiantuntija) Varajäsen
Plosila, Mikko asiantuntijalääkäri (lääkäriasiantuntija) Varajäsen
Rahkonen, Esa asiantuntijalääkäri (lääkäriasiantuntija) Varajäsen
Selonen, Reijo johtava asiantuntijalääkäri (lääkäriasiantuntija) Varajäsen

Lähde: Valtioneuvoston hankerekisteri - HARE
- hakusanaksi > tapaturma-asiain korvauslautakunta

Mikä rooli tapaturma – asioiden korvauslautakunnalla Suomessa on?

Lainaus Haista home vakuutusoikeus - kirjan sivuilta 256-257, joka koskee liitettä 16, joka koskee valituslupahakemusta ja valitusta korkeimmalle oikeudelle. Vakuutusoikeuden päätös 24.4.2002, Dnro 9201/99/1026. Muutoksenhakija työvoimaneuvoja, sairaanhoitaja Ulla Nevalainen.

Lainaus alkaa.

”Nevalainen liittää tähän valituslupahakemukseen Vakuutusoikeuden suullisessa käsittelyssä nauhoitetun henkilötodistelun ja osapuolten lausumat. Todistajakertomukset ja lausumat on kirjoitettu tekstiksi Vakuutusoikeuden äänittämistä ääninauhoista. Vakuutusoikeuden suullisessa käsittelyssä valtiokonttoria edusti korvauspäällikkö Vuokko Hänninen (VH) ja asiantuntijalääkäri Matti Mero (MM). Vakuutusoikeus liittänee alkuperäiset ääninauhat asiakirja-aineistoon Korkeimmalle oikeudelle.

Valtiokonttorin edustajan, korvauspäällikkö Vuokko Hännisen lausumasta selviää mm. se, että valtiokonttorin tarkoituskaan ei ole ollut, Nevalaisen tapaturmaeläkkeen evätessään noudattaa ammattitautilakia ja tapaturmavakuutuslakia. Hänninen totesi vakuutusoikeudessa mm.:

”Ja kaiken kaikkiaan, miks olemme tähän ratkaisuun päätyneet on se, että vakuutusoikeuden kantana on tähän asti ollut se, että tapaturmavakuutusjärjestelmästä ei tapaturmaeläkettä makseta” (sivu 3)

------

”Sitten vielä sen verran korvauskäytännöstä, eli tapaturma-asiain korvauslautakunta, joka meillä on tällainen neuvoa-antava elin. Siellä on aina katsottu työkykyiseks tämä potilas riippumatta siitä, onko se työpaikka saatu altistusvapaaks vai ei. Elikkä tapaturmaeläkettä ei juurikaan ole lähdetty maksamaan. Eli rajana on vähän veteen piirrettynä ollut tämä, että niin kauan, kun se on päivärahavaiheessa, noin vuoden verran, mutta ei enää eläkevaiheessa.” (sivu 4)

Loppulausunnossaan valtiokonttorin edustaja Hänninen niinikään totesi valtiokonttorin Nevalaisen tapaturmaeläkkeen eväämisen perustuvan ”vallitsevaan korvaus- ja oikeuskäytäntöön sekä tapaturma-asiain korvauslautakunnan lausuntoon”:

”Kun olemme tämän päätöksen antaneet, tää meidän arviohan on perustunut tähän asiantuntijalautakunnan eli tapaturma-asiain korvauslautakunnan kantaan, jonka linjaa noudatamme kaikissa päätöksissä, että emme koskaan poikkea heidän kannan otoistaan, lausunnoistaan. Eli hehän sorvaavat tätä korvauskäytäntöä niin kuin valtakunnan tasolla. Yrittävät pitää sitä ja pitävätkin sitä yhdenmukaisena. Plus lisäksi ratkaisu on perustunut myös vallitsevaan korvaus- ja oikeuskäytäntöön, mikä näitten homeammattitautien kohdalla on omaksuttu linjaks.”

Lainaus päättyy.

Mielenkiintoinen huomio tuossa edellisessä on se, että myös Ulla Nevalaisen tapauksessa Valtiokonttorin asiantuntijalääkärinä toiminut Matti Mero on ollut useina vuosina (1997 - 2002) tapaturma – asioiden korvauslautakunnan jäsen….

Eli vanhan liukastemainoksen sanoin mukaillen: ”Mitäs meillä olikaan… ennen kokonaan jäävejä…?”

Miten vakuutuslääkärit käytännön työssään toimivat?

Lainaus Helsingin käräjäoikeuden kansliatuomiosta Esa Keskinen vastaan vakuutusyhtiö Pohjola 30.6.2005:

”Lääkäritodistajina Niinimäki, Pasanen ja Rahkonen ovat muodostaneet mielipiteensä asiassa tutustuttuaan Keskistä koskeviin asiakirjoihin.

Kukaan heistä ei ole tutkinut Keskistä eikä ole käytännön työssään tai muuten perehtynyt hermoperäisestä kivusta kärsivien potilaiden hoitoon.

Heidän mukaansa Keskisen selän kiputila ja pelikyvyttömyys on aiheutunut välilevyn rappeutumasta.”

* * * * * *

Mikä sitten on vakuutuslääkäreiden mielellään hylkäävissä korvauspäätöksissä käyttämä termi välilevyn rappeuma?

Se on käsittääksemme iän mukainen normaali muutos, jonka aiheuttamat muutokset ovat valtaosin oireettomia.

Vastaavanlaisia selkärangan ”rappeutumia” kuin Keskisen tapauksessa oli; todetaan jo viisitoistavuotiailla terveillä henkilöillä.

* * * * * *

Sekä mikä kiinnostaa työryhmäämme on se, että oliko Keskisen työtapaturmajuttu vireillä ensin vireillä tapaturmalautakunnassa ja vakuutusoikeudessa?

Työtapaturmahan sattui 7.8.1999 ja asia tuli vireille Helsingin käräjäoikeudessa 26.11.2003.
Asiasta voitte laittaa tietoa toimituksemme studioon jesp1981 @ yahoo.com


* * * * * *

Helsingin Sanomat kirjoitti 6.12.2006 - Esa Keskiselle selkävammasta lähes 300 000 euron korvaus (toimittaja Timo Järviö)


Turun Palloseuran entinen jääkiekkoilija Esa Keskinen on voittanut monivuotisen taistelun vakuutusyhtiö Pohjolaa vastaan.

Hovioikeuteen asti edenneen tapauksen käsittelyssä päästiin sopuratkaisuun, jonka mukaan Pohjola korvaa Keskiselle tapaturmaeläkettä 7 743,65 euroa kuukaudessa kolmen vuoden ajalta eli 278 771 euroa korotettuna viivästyskorolla.

"Tämä on suurimpia korvauksia, joita olemme urheilussa maksaneet. Melko harvoinhan urheilussa tulee korvattavaksi vakavia vammoja", Pohjolan lakimies Kari Yliperttula sanoi.


* * * * * *

Lainaamme tähän loppuun eläkkeelle jääneen sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Markku Lehdon kirjoitusta Työvoitto – lehden numerosta 1/06:


Kansliapäällikön näkökulma – Paremmaksi kaikki muuttuu, hyväksi ei milloinkaan

”Ymmärrän niitä, jotka ovat joutuneet onnettomien olojen uhriksi. Heitä on autettava ja heidän hätäänsä on kuunneltava. Edunvalvojienkin on kai valitettava virkansa puolesta. Jos ei moiti ja valita, vaikuttaa tyytyväiseltä ja se on vaarallista. Lobbarin leipä loppuu, jos ei löydy valitettavaa.

Hämmästelen, jos virkamiehen tai poliitikon on osoitettava rohkeutensa hokemalla, kuinka kurjalla tolalla asiat ovat. Kuinka väärin rahat jaetaan ja kuinka kelvottomia muut virkamiehet ja poliitikot ovat. Muutaman saman henkisen tutkijan ja toimittajan tukemana loihditaan kuva kehnosti hoidetuista asioista ja hylkiöiden ja ahneiden hirmuvallasta. Ja kas kummaa, useat muistavat kuulleensa juttuja, jotka osoittavat, että niinhän asiat on.

Surkeuksien julistukset menisivät muiden nyyhkytarinoiden jatkoksi, elleivät ne johtaisi epäjohdonmukaiseen politiikkaan ja virkamiestyön väärinkäyttöön. Sen sijaan, että korjataan linjakkaasti epäkohtia, poukkoillaan irtoväitteiden maailmassa. Korjataan kolmannen luokan ongelmia ja käytetään aikaa vastaamalla vääristyneisiin väitteisiin kaikilla tunnetuilla foorumeilla.

Tiedän, että monessa maassa on ajauduttu paljon pidemmälle julkisen panettelun ja vuodatusten tiellä. Mutta juuri sille tielle en haluaisi meidän menevän.

Me olemme pärjänneet syrjäisestä sijainnistamme ja oudosta kielestämme huolimatta osaksi juuri sen takia, ettemme kansakuntana ole suistuneet likaisten keinojen valtaväylille.

Toivottavasti emme poimi kansainvälistymisen hedelmistä pilaantuneimpia.

Eipä sitten muuta kuin selkä suoraksi, vatsa sisään ja hymyä huuleen.”

Oikeusturvan VOLF - työryhmä

# # # # # # # # # # # # # # # #

Arkistotunnus Kysyjä ja aihe Vastannut ministeri

81. KK 3/2006 Tatja Karvonen /kesk: Oikeudenkäyntikulujen kohtuullisuus
Oikeusministeri Leena Luhtanen

82. KK 48/2006 vp Raimo Vistbacka /ps: Varhaiseläkeläisten mahdollisuus osa-aikaiseen ansiotyöhön
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

83. KK 96/2006 Matti Kangas /vas: Työttömyyseläkehakemusten pitkät käsittelyajat
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

84. KK 156/2006 Marjaana Koskinen /sd, Rakel Hiltunen /sd, Jouko Laxell /kok, Jutta Urpilainen /sd, Jukka Gustafsson /sd, Saara Karhu /sd, Matti Kangas /vas, Jukka Roos /sd, Mikko Immonen /vas, Jaakko Laakso /vas, Annika Lapintie /vas, Kalevi Olin /sd, Heli Paasio /sd, Sari Essayah /kd, Janina Andersson /vihr, Virpa Puisto /sd, Pirkko Peltomo /sd, Erkki Virtanen /vas:
Osatyökyvyttömyyseläkkeen myöntäminen työkyvyttömyyseläkkeen sijaan
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

85. KK 226/2006 Raimo Vistbacka /ps: Vajaakuntoisen palkkaamiseen myönnettävän palkkatuen lisäosan rajoitukset
Työministeri Tarja Filatov

86. KK 291/2006 Raimo Vistbacka /ps: Homeen aiheuttamat sairastumiset Lapuan poliisilaitoksella
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

87. KK 361/2006 Mikko Kuoppa /vas: Työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkääminen
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

88. KK 404/2006 Raimo Vistbacka /ps: Home- ja kosteusongelmista kärsivien työntekijöiden toimeentulo ja oikeudet
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

89. KK 436/2006 Esa Lahtela /sd: Perinteiseen kiinalaiseen lääketieteeseen erikoistuneiden terapeuttien antamat hoidot Kela-korvauksen piiriin
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

90. KK 464/2006 Raimo Vistbacka /ps: Tuomioistuinten ja viranomaisten päätösten perustelut
Oikeusministeri Leena Luhtanen

91. KK 487/2006 Esa Lahtela /sd: Kansalaisten oikeusturvan parantaminen
Oikeusministeri Leena Luhtanen

92. KK 507/2006 Esa Lahtela /sd: Kansalaisten kantelut viranomaisten toiminnasta
Oikeusministeri Leena Luhtanen

93. KK 516/2006 Leena Harkimo /kok: Oikeudenkäyntien käsittelyaikojen pitkittyminen
Oikeusministeri Leena Luhtanen

94. KK 563/2006 Pentti Tiusanen /vas: Kansaneläkelaitoksen päätöksistä valittaminen
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

95. KK 796/2006 Petri Neittaanmäki /kesk, Lasse Hautala /kesk ,Timo Soini /ps: Keuhkojen homeuutealtistuskokeiden vakavat terveyshaitat
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

96. KK 783/2006 Esa Lahtela /sd: Potilasvahinkolautakunnan päätösten nopeuttaminen
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

97. KK 834/2006 Esa Lahtela /sd: Viiveiden poistaminen tapaturmaeläkeasioiden käsittelystäOikeusministeri Leena Luhtanen

98. KK 865/2006 Heli Paasio /sd: Potilasvahinkolain epäkohtien poistaminen
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

99. KK 987/2006 Pentti Tiusanen /vas Hoitotakuulainsäädännön kehittäminen
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

100. KK 1010/2006 Raimo Vistbacka/ps: Kansalaisvaikuttamishankkeen tilanne

Oikeusministeri Leena Luhtanen

Täydelliset tiedot kysymyksiin ja vastauksiin löytyvät osoitteessa:
http://www.eduskunta.fi/ > Valtiopäiväasiat ja –asiakirjat > Kysymykset - VK, KVN, KK, SKT, SK

Mikäli huomaatte jonkin kysymyksissä esitetyn ongelman poistuneen arkielämästä, niin laittakaa ystävällisesti postia tulemaan toimituksemme studioon jesp1981 @ yahoo.com

# # # # # # # # # # # # # # # #

Eikä tässä vielä ihan kaikki kirjalliset kysymykset.

Maaginen 100 kappaleen raja kirjallisissa kysymyksissä on nyt rikottu!
Siis liittyen suoraan tai pienen koukkauksen kautta vakuutuslääkärijärjestelmään ja vakuutuslääketieteeseen.

Vastausvuoroaan odottavat seuraavanlaiset otsikon aiheeseen liittyvät kirjalliset kysymykset.

Arkistotunnus Kysyjä ja aihe Kysymyksen tilanne

101. KK 1066/2006 vp Pehr Löv r, Tapani Tölli kesk.: Niskarevähdyksen tunnistaminen
19.1.07 annettu tiedoksi STM:lle

102. KK 1070/2006 vp - Petri Salo /kok: Työeläkevakuutuslainsäädännön valmistelu
19.1.07 annettu tiedoksi STM:lle

103. KK 1108/2006 vp - Tarja Cronberg /vihr: Ammattitautidiagnoosin pohjalta työkyvyttömäksi todetun henkilön toimeentulo
01.02.2007 annettu tiedoksi STM:lle

104. KK 1144/2006 vp - Esa Lahtela /sd: Korkeimman oikeuden päätösten puolueettomuus
9.2.07 ei vielä laitettu eteenpäin ministeriöön

105. KK 1145/2006 vp - Oras Tynkkynen /vihr: Nanohiukkasten vaikutukset
9.2.07 ei vielä laitettu eteenpäin ministeriöön

106. KK 1153/2006 vp - Pentti Tiusanen /vas :Akillesjänteen repeämän korvaaminen tapaturmavakuutuksessa
9.2.07 ei vielä laitettu eteenpäin ministeriöön

# # # # # # # # # # # # # # # #

Täydelliset tiedot kysymyksiin ja vastauksiin tupsahtavat aikanaan esille osoitteessa:
http://www.eduskunta.fi/ > Valtiopäiväasiat ja –asiakirjat > Kysymykset - VK, KVN, KK, SKT, SK

* * * * * * *

Päivitys 3.10.2014


Julkaisemme ensimmäisenä yhteisömme ministeriölle jättämän kirjelmän vakuutus-alan epäkohdista ja niiden korjaustarpeista sekä keinoista. Tämän jälkeen yhteisömme valittiin ministeriön nimittämään työryhmään kehittämään vakuutuslääkärijärjestelmää.

Oheinen Kukkosen lista on lähetetty ministeriöön 8.10.2012 ja se on tässä alkuperäisessä muodossa medialle julkaisuvapaa mikäli alkuperäinen lähde mainitaan.

Myös otteita listasta voidaan julkaista mikäli alkuperäinen lähde mainitaan.

Vastaanottaja:
kirjaamo @ stm.fi

Jakelu:
paula.risikko @ stm.fi, outi.antila @ stm.fi, erik.stromberg @ stm.fi, inka.hassinen @ stm.fi
Asia: STM – Vakuutuslääkärijärjestelmän läpivalaiseminen”

Tutustu aihekokonaisuuteen kaikessa rauhassa osoitteessa:
http://suomi2017.wordpress.com/kukkosen-lista/

* * * *

Eikä tässä vielä kaikki.

Tutustu Älä Sairastu Vakavasti Suomessa - blogiliikkeeseen:
http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi/
- Vain yhdessä toimien olemme enemmän -

* * * *


- Muista myös Oikeusturva - yhteisön avoimet kanavat 

Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.


* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -


* * * *


- Aurinko paistakoot ja Suomen lukuisat Berliinin muurit murtukoot! -

 

Tunnisteet: , , , , , ,

keskiviikkona, helmikuuta 07, 2007

Oikeusturvan eduskuntavaalistartti 2007 osa 4/5 - Vakuutuslääkäreistä ja vakuutuslääketieteestä eduskunnassa kysyttyä



- Klikkamaalla kaaviota saat sen ruudullesi isompana -



- Klikkamaalla kaaviota saat sen ruudullesi isompana -


Lakisääteisten vakuutusten kansalliset valitustiet on hahmoteltu oheisiin VOLF - kaavioihin.

Koskien esimerkiksi valitusta ja tuomioistuinkäsittelyä:

1. työeläkeyhtiön tekemästä hylkäävästä päätöksestä työkyvyttömyyseläkkeestä.

2. työtapaturman tai ammattitaudin korvauksista, hoidosta, haittaluokasta.

Mikäli kaaviot näyttävät suurentamisenkin jälkeen Teille utuisilta, niin ei syytä huoleen. Niin ne ovat myös aina tuon polun ensimmäistä kertaa läpikäyville.

Selitysvastuun siirrämme poliittisille päättäjillemme, koska vastapuolella ovat mielestämme täysiveriset paperibyrokratian pyörittämisen ammattilaiset.


Kerromme lähipäivinä ilmestyvässä jaksossa 5/5 TPS:n jääkiekkoilija Esa Keskisen työtapaturmatapauksesta, joka oli varmasti Keskisen uran pitkäkestoisin erä jatkoaikoineen. Elävän elämän erän ajallinen kesto oli 7 vuotta ja risat.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen tutkintaa vuonna 1996

Työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyvästä ongelmakentästä löytyy vuodelta 1996 eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen esitys (dnro 2675/2/96) ja päätös (dnro 489/2/96), josta lainaamme tällä kertaa käyttöömme edelleen ajankohtaiset toteamukset:

”Eräiden muutoksenhakuasteiden päätökset ovat selvityksen mukaan edelleen suppeita ja kaavamaisia. Niin sanottuja liitepäätöksiä, joiden perusteluina viitataan yleisesti alemman asteen päätökseen tai joita ei perustella.

Samalla kiinnitän huomiota siihen, että eläkeasioita koskevassa päätöksenteossa on otettava soveltuvin osin huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen 6 artiklan 1 kohdan määräykset oikeudesta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tulkintakäytännön mukaan resurssipulasta tai muista rakenteellisista seikoista aiheutuvat viivästykset eivät poista valtion vastuuta, sillä sopimus asettaa sopimusvaltioille velvollisuuden organisoida oikeusjärjestyksensä tavalla, joka sallii tuomioistuinten noudattaa 6 artiklan 1 kappaleen vaatimuksia, mukaan luettuna vaatimus oikeudesta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa ( tapaus Zimmermann ja Steiner, tuomio 13.7.1983 A 66 ).

Päätöksessäni olen todennut voimassa olevan lainsäädäntömme sekä eläkkeen hakijoiden oikeusturvan edellyttävän, että työkyvyttömyyseläkkeitä ja yksilöllistä varhaiseläkettä koskevien hylkäävien päätösten tulee olla yksilöllisesti perusteltuja.”


Kooste EIT:n Suomelle langettamista tuomioista erityistuomioistuinjärjestelmää koskien:


Linkkien tiedot kerätty Finlexin sivustolta. Linkit toiminnassa 26.8.06.

Tapaus numero 1

19.07.1995
Kerojärvi -tapaus - Oikeudenmukainen oikeudenkäynti - Yksityisluonteista oikeutta koskeva riita - Tuomioistuinkäsittely - Todistusaineisto – Muutoksenhaku
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/1995/19950258

Case of Kerojärvi v. Finland (judgment in English)
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/1995/19951303

Tapaus numero 2

31.05.2001 2001
K.P. v. Finland-tapaus - Kontradiktorinen oikeudenkäynti - Vastapuolen kuuleminen
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/2001/20011434

Case of K.P. v. Finland (judgment in English)
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/2001/20011304

Tapaus numero 3

31.05.2001 2001
K.S. v. Finland -tapaus - Kontradiktorinen oikeudenkäynti - Vastapuolen kuuleminen
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/2001/20011433

Case of K.S. v. Finland (judgment in English)
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/2001/20011305

Tapaus numero 4

27.01.2004 2004
H.A.L. v. Finland-tapaus - Oikeudenmukainen oikeudenkäynti - Kontradiktorinen menettely – Perusteluvelvollisuus
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/2004/20041927

Case of H.A.L. v. Finland (judgment in English)
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/2004/20041947

Avainlain kohdat suljettua erityistuomioistuinjärjestelmää silmällä pitäen

Kertaamme vielä kanavallemme vastasaapuneille, minkä lainkohtien valossa tätä toimialan vaikenemisen kulttuuria yritetään muuttaa avoimeksi ja läpinäkyväksi.

Suomen perustuslaki
21 §
Oikeusturva

Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

22 §
Perusoikeuksien turvaaminen


Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Euroopan ihmisoikeussopimus


6 artikla
Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin

1. Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Päätös on annettava julkisesti, mutta lehdistöltä ja yleisöltä voidaan kieltää pääsy koko oikeudenkäyntiin tai osaan siitä demokraattisen yhteiskunnan moraalin, yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden vuoksi nuorten henkilöiden etujen tai osapuolten yksityiselämän suojaamisen niin vaatiessa, tai siinä määrin kuin tuomioistuin harkitsee ehdottoman välttämättömäksi erityisolosuhteissa, joissa julkisuus loukkaisi oikeudenmukaisuutta.

2. Jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen.

3. Jokaisella rikoksesta syytetyllä on seuraavat vähimmäisoikeudet:

a) oikeus saada viipymättä yksityiskohtainen tieto häneen kohdistettujen syytteiden sisällöstä ja perusteista hänen ymmärtämällään kielellä;

b) oikeus saada riittävästi aikaa ja edellytykset valmistella puolustustaan;

c) oikeus puolustautua henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan välityksellä, ja jos hän ei pysty itse maksamaan saamastaan oikeusavusta, hänen on saatava se korvauksetta oikeudenmukaisuuden niin vaatiessa;

d) oikeus kuulustella tai kuulustuttaa todistajia, jotka kutsutaan todistamaan häntä vastaan, ja saada hänen puolestaan esiintyvät todistajat kutsutuiksi ja kuulustelluiksi samoissa olosuhteissa kuin häntä vastaan todistamaan kutsutut todistajat;

e) oikeus saada maksutta tulkin apua, jos hän ei ymmärrä tai puhu tuomioistuimessa käytettyä kieltä.

13 artikla
Oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon


Jokaisella, jonka tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava käytettävissään tehokas oikeussuojakeino kansallisen viranomaisen edessä siinäkin tapauksessa, että oikeuksien ja vapauksien loukkauksen ovat tehneet virantoimituksessa olevat henkilöt.

Lakien kansalaisille takaamista ihmisoikeuksista ja oikeusturvasta
Seuraavanlaisen viestin sai yksi VOLF - työryhmämme jäsen, joka on lähestynyt eri puolueiden ehdokkaita tämän toimialan ongelmakentän tiimoilta.

Vastauksen päivämäärä 29.12.2006. Vahvennukset työryhmän toimesta tehtyjä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Arvoisa X X. Räsänen,

Kiitän Teitä sähköpostiviestistänne koskien sosiaalivakuutusta, ja työkyvyttömyyseläkkeitä koskevia prosesseja.

Olette kertoneet tärkeästä asiasta joka huolettaa monia kansalaisia.

Työskennellessäni sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän lakimiehenä ja nykyään ay-juristina olen törmännyt usein siihen epäluuloon, mitä koetaan vakuutus/työeläkeyhtiöiden päätöksentekoa ja muutoksenhakua kohtaan.

Onkin tärkeää, että sosiaalivakuutuslainsäädäntöä, sen tulkintaa ja yhdenmukaisia käytäntöjä kehitetään jatkuvasti oikeusvaltion periaatteita ja lakisääteistä sosiaaliturvaa vahvistaen.

Myös eri toimijoiden koulutusta ja toiminnan läpinäkyvyyttä on parannettava.

Tällä vaalikaudella uudistetaan sosiaalivakuutuksen muutoksenhakujärjestelmiä.

Lakiuudistusten tavoitteena on parantaa kansalaisten oikeusvarmuutta ja tasavertaisuutta sekä päätöksenteon nopeutta.


Tehtävää riittää myös tuleville vaalikausille.

Hyvää Uutta Vuotta!

Ystävällisin terveisin,
Heli Puura

työmarkkinalakimies
kaupunginvaltuutettu
eduskuntavaaliehdokas
Helsinki


- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Toivomme, että kansanedustaja Halmeen esimerkillinen tapaus nopeasta työkyvyttömyyseläkkeelle pääsystä tulee toimimaan tästä eteenpäin nopeusstandardina tasavertaiselle ja yhdenmukaiselle eläkepäätöskäsittelylle. Kaikissa suomalaisissa työeläkeyhtiöissä.

Muistinvirkistäjät suoraan avoimien arkistojen hyllyiltä


Eduskuntavaaliehdokas Heli Puuran viestissään mainitsemilla sosiaalivakuutuksen muutoksenhakujärjestelmän uudistuksilla tarkoitettaneen ainakin HE 47/2005 ja HE 91/2006.

HE 47/2005 on analysoitu jo aiemmin ja siitä on annettu tuoreeltaan asiakaspalaute suomalaisen demokratian mahdollistamalla lainsäädäntöjärjestelmän asiakaspalautteen puoliautomaattisella keinovalikoimalla.

HE 47/2005 tiimoilta annettu asiakaspalaute löytyy osoitteessa:
http://www.oikeusturva.info/
> Media > 25.1.2006 Perustuslakivaliokunnalle ja eduskunnan oikeusasiamiehelle jätetty tutkintapyyntö Presidentti Tarja Halosen ja ministeri Sinikka Mönkäreen vahvistamasta laista (HE 47/2005).

HE 91/2006 toistaa mielestämme HE 47/2005 tehdyt virheellisyydet. Tosin hieman hiotuimmin sanankääntein.

Eli summa summarum – euro dollarium HE 91/2006:


1. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan kustannukset maksavat tuomioistuinkäsittelyn toisen osapuolen eli työeläkeyhtiöiden yritykset.

2. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan lääkärijäsenet ovat tuomioistuinkäsittelyn toisen osapuolen; vakuutusalan kehittämän ja hallinnoiman niin sanotun vakuutuslääketieteen erityispätevyyden omaavia.

3. Tehtyään tuomarivalan lääkärijäsenen lausumat siirtyvät asianomaiselta itseltään salaisiksi.

Mikäli HE 12/2006 varten vakuutusoikeuden ylituomarin Timo Havun antama vakuutusoikeuden lausuntoehdotus toteutuu lakitekstissä, niin jopa 100 vuodeksi.

§ § § § § § § § § § § § § § § § §

Poimimme käyttöönne HE 91/2006 seuraavat ydinkohdat esittelyynne.

Tuomioistuimen kustannusten maksajat


”Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annettua lakia siten, että sekä yksityisten että julkisten alojen työeläkeasioihin haetaan muutosta ensimmäisenä asteena työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta.

Samalla lautakunnan kokoonpanoa täydennetään yhdistämällä siihen nykyiset valtion eläkelautakunta ja kuntien eläkelautakunta.

Muutoksenhakulautakunnan organisaatiota ja jaostoja muutettaisiin vastaamaan yhdistyvän muutoksenhakulautakunnan asiantuntemuksen tarpeita.

Muutoksenhakulautakunnan rahoitusta muutetaan samalla siten, että myös julkisten alojen eläkelaitokset osallistuvat muutoksenhakulautakunnan kustannuksiin.

Työeläkeasioiden muutoksenhakua selkeytettäisiin ja tehostettaisiin.”


§ § § § § § § § § § § § § § § § §

Vakuutuslääkärijäsenten esittely valtioneuvostolle tulee suoraan kolmi-/nelikannasta?

”Lääkärijäsenten rekrytointi vakuutusjärjestelmään on ollut esillä usean vuoden ajan.

Erityistä huomiota on kiinnitetty hyvän hallinnon edellyttämään menettelyyn, jolla muutoksenhakujärjestelmään saataisiin nimetyksi vakuutuslääketiedettä ja sosiaaliturvaa tuntevia lääkärijäseniä.

Tarkoituksena on, että valtioneuvosto määräisi, kuten nykyisin, sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä lääkärijäsenet ja lääkärivarajäsenet muutoksenhakulautakuntaan, mutta tulevaisuudessa esityksen tekemistä varten tehostettaisiin hallinnollista yhteistyötä Suomen Lääkäriliiton kanssa, jotta muutoksenhakulautakuntaan saataisiin jatkossakin vakuutuslääketieteeseen perehtyneitä lääkäriasiantuntijoita.

Lääkärijäsenen tulee olla läsnä käsiteltäessä asiaa, jonka ratkaiseminen olennaisesti riippuu lääketieteellisestä kysymyksestä.”


* * * * * * * * * *

”Osaltaan kolmikannan saavutuksia ovat vakaa talous ja kohtalaisen hyvä kasvu, työttömyyden leikkaaminen sekä työllisyyden kohentaminen – ei tosin kumpaakaan tarpeeksi – ja eläkeuudistuskin saatiin tehtyä ilman suuria katumarsseja.”

Johtaja Seppo Riski, EK (Palkkatyöläinen 9/2006)

* * * * * * * * * *

Työeläkevakuuttajat kouluttavat jo lääkärikuntaa toimimaan haluamallaan tavalla?

Työeläkevakuuttajat TELA ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim toteuttavat vuosina 2006-2008 Toimintakyvyn arviointi -projektin.

Projektin tavoitteena on yhdenmukaistaa ja kehittää toimintakyvyn arviointia lääkärikunnan parissa, parantaa lääkärin toimintaedellytyksiä sekä yhtenäistää lääkärinlausuntoja.

Terveydenhuollon kannalta projektin tavoitteena on lisätä toimintakyvyn käyttöä terveydenhuollon tulosmittarina.

Potilaat hyötyvät projektista lausuntokäytännön muuttuessa avoimemmaksi ja tasapuolisemmaksi.

Tavoitteisiin kuuluu, että potilas voi odottaa samankaltaista lausuntoa riippumatta siitä, kenellä lääkärillä hän käy.

Toimintakyky on lääketieteellinen käsite, joka kuvaa ihmisen rakenteiden ja/tai koko ihmisen kykyä reagoida ympäristöönsä ja toimia siinä.

Työkyky kuvastaa ihmisen kykyä tehdä työtä. Työkykyarvioon sisältyy aina arvio ihmisen toimintakyvystä, osaamisesta, koulutuspohjasta, iästä, työhistoriasta ja työstä.

Työkyvyttömyyden arvio on osa lakisääteistä sosiaalivakuutusta, johon kuuluu lääketieteellisen arvion lisäksi kohtuullisuusharkinta.
Harkittaessa oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen tai kuntoutukseen toimintakyvyn lisäksi otetaan huomioon työhistoria, ammattikoulutus ja työkokemus, ikä, asuinpaikkakunta ja perhetilanne sekä muita näihin rinnastettavia tekijöitä.

Lääkärikunnalla on tärkeä osuus työkyvyttömyyden tutkimisessa ja arvioimisessa.

Lääkäri on ainoa asiantuntija, joka koulutuksensa perusteella pystyy diagnosoimaan sairaudet, hoitamaan niitä sekä arvioimaan sairauden vaikutukset potilaan toimintakykyyn nyt ja tulevaisuudessa.

Projektissa kootaan yhteen lääkärikunnan yhteisesti hyväksyttävissä oleva tieto ja kokemus toimintakyvyn arvioinnista.

Yhteinen toimintatapa viedään käytäntöön etupäässä lääkäreille suunnatulla koulutushankkeella.

Yhteystiedot:
LT Ilkka Pakkala
ilkka.pakkala@tela.fi
Projektipäällikkö

Pirjo Kadenius
pirjo.kadenius@tela.fi
Projektiassistentti

02.10.2006 FACULTAS toimintakyvyn arviointi –projekti


Lähde: http://www.tela.fi/

* * * * * * * * * *

Mielenkiintoista tuossa FACULTAS toimintakyvyn arviointi –projektin esittelytiedoissa on mielestämme se, että siinä ei puhuta eikä viitata mitään jo testattuun PCA - malliin.

Mediuutiset kertoi Suomessakin hyväksi havaitusta menetelmästä ns. Englannin mallista numerossaan 27.10.2005 - Työkyky selviää uudella mallilla.

Helsingin Sanomissa kirjoitti 6.8.2006 saman aiheen tiimoilta
yleislääketieteen erikoislääkäri ja työterveyslääkäri Pekka Koukkari Joensuusta:

”Kokeiluhan osoitti, että nykyinen käytäntö on epätyydyttävä, jos jopa 40 prosenttia kielteisistä eläkeratkaisuista muuttui myönteisiksi lisätiedon ansiosta.

Oikeusturvan kannalta on sietämätöntä, jos kielteiset eläkeratkaisut ovat siis luottavuudeltaan lähes samaa tasoa kuin lanttia heittäisi.

Virheelliset päätökset voivat johtaa mittaviin henkilökohtaisiin tragedioihin, kuten on käynytkin.”


* * * * * * * * * *

Lääketieteelliseen arviointiin vakuutusoikeudessa ehdotetaan muutoksia
17.09.2003

Lisätiedot:

Vastaava tutkija Maija Sakslin (Kela) , puh. 020 434 1928.
lainsäädäntöneuvos Arja Manner (oikeusministeriö), puh.(09) 1606 7692.

Selvitys kokonaisuudessaan on oikeusministeriön verkkosivuilla osoitteessa
http://www.om.fi/21230.htm

Lähde: Oikeusministeriön internet - sivusto
HUOM! - 31.7.2012 Maija Sakslin toimii tällä hetkellä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehenä.

* * * * * * * * * *

Ketkä estivät ehdotetut muutokset vakuutuslääkäreiden toimintaan?

Ihmeellistä tuntuu, että vuoteen 2007 mennessä vuonna 2003 ehdotettujen muutosten suhteen ei ole tapahtunut mitään konkreettista.

Tätä tietoa vasten tuo aiemmin esitelty kansanedustajaehdokas Heli Puuran viesti asettuu todellisten uudistusten suhteen erittäin erikoiseen valoon.

* * * * * * * * * *

”Lääketieteellisen arvioinnin avoimuutta olisi lisättävä ja sen merkitystä vahvistettava käsiteltäessä työkyvyttömyyseläkettä ja tapaturmavakuutusta koskevia valituksia vakuutusoikeudessa.

Näin ehdottaa tutkija Maija Sakslin selvityksessään oikeusturvan toteutumisesta näitä etuuksia koskevien valitusten käsittelyssä vakuutusoikeudessa.

Jotkin vakuutusoikeuden vakiintuneet käytännöt täyttävät selvityksen mukaan vain vaivoin oikeusturvan vähimmäisvaatimukset.

Oikeusministeriölle tehdyssä selvityksessä ehdotetaankin lääketieteellisen arvioinnin uudistamisen lisäksi muun muassa suullisten käsittelyjen lisäämistä, päätösten perustelujen kehittämistä sekä käsittelyn nopeuttamista.


LÄÄKÄRIJÄSENEN TOIMINTA AVOIMEMMAKSI

Kritiikki toimeentuloturvan muutoksenhakua kohtaan koskee yleensä lääketieteellisten seikkojen arviointia.

Erityisesti on valitettu siitä, että edes asianosainen ei saa tietoa siitä, mitä seikkoja arvioinnissa on otettu huomioon.

Epäluottamus ilmenee usein epäluulona lääkärien toimintaa kohtaan.

Selvityksessä ehdotetaankin, että vakuutusoikeuden lääkärijäsenen toiminta tehtäisiin avoimemmaksi ja lääkärijäsenen asemaa selkeytettäisiin. Samoin lääkärin arvioinnissa käyttämien arviointiperusteiden tulisi olla ennalta tiedossa.

Lääkärijäsenen keskeinen tehtävä on turvata muutoksenhakijoiden yhdenvertaisuus.

Hän huolehtii siitä, että etuuksia myönnetään samanlaisissa tilanteissa samalla tavalla.

Vakuutusoikeuden lääkärijäsenen arvio potilaan terveydentilasta, työ- tai toimintakyvystä voi poiketa potilaan tutkineen lääkärin arviosta.



Lääkärijäsen tekee potilaan tilanteesta kokonaisarvion.


Selvityksen mukaan ongelmallista on, että lääketieteellinen arviointi on tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piirissä ja että lääkärijäsenet eivät yleensä osallistu päätösten perusteluiden laatimiseen.

Etuuden hakija ja hänen terveydentilaansa sosiaaliturvalaitoksessa tai muutoksenhakuelimessä arvioiva lääkäri eivät yleensä tapaa, vaan lääkäri tekee arviointinsa asiakirjojen perusteella.

Raportissa ehdotetaan selvitettäväksi, tulisiko lääketieteellinen arvio tehdä useamman lääkärin kokoonpanossa ainakin silloin, kun työkyvyttömyyden syynä ei ole vain yksi sairaus tai vamma.

Lisäksi tulisi selvittää, onko nykyinen lääkärijäsenten lääketieteellinen erikoistuminen riittävää.



ARVIOINTIPERUSTEISTA LUETTELO


Selvityksessä ehdotetaan, että lainsäädäntöä täsmennettäisiin sisällyttämällä lakiin nykyistä yksityiskohtaisemmin etuuden saamisen perusteet.

Lainsäädännön toimeenpanon tueksi olisi laadittava suosituksia, jotka sisältäisivät luettelon lääketieteellisistä arviointiperusteista, joilla etuuteen oikeuttava työkyvyttömyys todettaisiin.

Samoin lueteltaisiin tyypilliset tapaukset, jolloin työkyvyttömyyseläkkeeseen ei ole oikeutta.

Lisäksi tulisi laatia suositukset siitä, mitä lääketieteellisiä seikkoja otetaan huomioon lakisääteisen tapaturmavakuutuksen syy-yhteyden toteamisessa sekä määritelmät ammattitaudeille.

Alkuvaiheessa kyse olisi nykyisen soveltamiskäytännön arvioinnista, kirjaamisesta ja julkaisemisesta.


SUULLISIA KÄSITTELYJÄ LISÄTTÄVÄ, PERUSTELUJA PARANNETTAVA


Selvityksen mukaan oikeusturvaa olisi parannettava lisäämällä suullisia käsittelyjä sekä parantamalla päätösten perusteluja. Käsittelyajat eivät kuitenkaan saa pidentyä.

Suullisia käsittelyjä voitaisiin järjestää erityisesti silloin, kun asiassa on ristiriitaisia lääkärinlausuntoja ja hakija haluaa osoittaa seikkoja, jotka vaikuttavat arviointiin. Suullisia käsittelyjä järjestetään nykyään harvoin.
 
Selvityksessä on havaittu, että vakuutusoikeuden perustelukulttuuri on hiljalleen muuttumassa, mutta hyvin perusteltujen päätösten määrä on edelleen pieni. Perustelujen avulla asianomainen ymmärtää, mitä hänen asiassaan on päätetty ja miksi.

Jos käsittelyajat ovat pitkiä ja päätökset puutteellisesti perusteltuja, ei menettely kokonaisuutena arvioituna täytä Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja perustuslain vaatimuksia.”



* * * * * * * * * *

Olemme keränneet seuraavan VOLF – koosteen 4/5 niistä otsikon aihetta sivuavista ja edelleen savuavista ongelmista, joista eduskunnassa on vuosien varrella tehty kirjallisia kysymyksiä kulloisellekin hallitukselle.

Tämän jakson 4/5 aikana sosiaali – ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen toisesta kaudesta siirryttiin Tuula Haataisen ensimmäiseen sosiaali – ja terveysministerinä toimimisen kauteen.

Vastauksien laadussa ei ole mielestämme päässyt tapahtumaan ministerin vaihdoksen jälkeen isoja heilahteluja, koska tietojemme mukaan Haataisen puoliso Janne Metsämäki toimi muun muassa Mönkäreen erityisavustajana.

Muuten. Jotenkin emme voi välttyä siltä ajatukselta, että vakuutuslääkärijärjestelmän synnyttämistä ongelmista saa kyllä eduskunnassa kysyä, mutta kaikki kansanedustajat tuntuvat tietävän, ettei ruohonjuuritason kansalaisten parissa kokemille ongelmille olekaan tarkoitus tehdä mitään.

Tähän vankkaan ja tosiasialliseen johtopäätökseen olemme tulleet, kun olemme vertailleet 1900- ja 2000- luvuilla eduskunnassa tehtyjä kirjallisia kysymyksiä, että niihin kulloisenkin hallituksen taholta annettuja vastauksia toisiinsa.

Miksi muuten samoja asioita kysyttäisiin yhä uudelleen?

Onneksi meillä on vielä joitakin todellisia kansan edustajia.

Oikeusturvan VOLF - työryhmä

# # # # # # # # # # # # # # # #

Arkistotunnus Kysyjä ja aihe Vastannut ministeri

61. KK 92/2004 Irja Tulonen /kok: Vakuutusyhtiön korvausvelvollisuus ikään liitetyn työtapaturman yhteydessä
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

62. KK 305/2004 Leena Rauhala /kd: Henkisten kärsimysten korvaaminen potilasvahingoissa
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

63. KK 203/2004 Esa Lahtela /sd, Marjaana Koskinen /sd, Matti Kangas /vas: Kielteisen eläkepäätöksen perustelut selkokielisiksi
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

64. KK 256/2004 Tarja Cronberg /vihr: Työpaikan homeista sairastuneiden toimeentulon järjestäminen
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

65. KK 305/2004 Leena Rauhala /kd: Henkisten kärsimysten korvaaminen potilasvahingoissa
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

66. KK 737/2004 Irja Tulonen /kok: Potilasvahingot ja potilasvahinkojen korvaaminen
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

67. KK 792/2004 Petri Neittaanmäki /kesk: Työkyvyttömyyden määrittely
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

68. KK 875/2004 Maija Perho /kok: Potilasvahinkojen ja hoitovirheiden kirjaaminen
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

69. KK 889/2004 Seppo Lahtela /kesk, Esa Lahtela /sd: Kansalaisten eriarvoinen kohtelu työkyvyttömyyseläkeasioissa
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

70. KK 1020/2004 Pia Viitanen /sd: Haittaluokituksen muuttaminen
Sosiaali- ja terveysministerin sijaisena Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

71. KK 287/2005 Matti Kauppila /vas: Työeläkejärjestelmän demokraattisuus ja läpinäkyvyys
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

72. KK 334/2005 Lyly Rajala /kok: Vakuutuslääkäreiden ja hoitavien lääkäreiden tulkintaerot työkyvyttömyyseläkeasioissa
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

73. KK 365/2005 Saara Karhu /sd, Pia Viitanen /sd, Arto Satonen /kok: Kiputietouden sisällyttäminen terveydenhuollon koulutukseen
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

74. KK 369/2005 Pekka Vilkuna /kesk, Timo Soini /ps, Seppo Lahtela /kesk: Työvoimatoimiston päätösvalta työnhakijan terveydentilan suhteen
Työministeri Tarja Filatov

75. KK 649/2005 Rauno Kettunen /kesk: Vakuutuslääkäreiden puolueettomuus
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

76. KK 754/2005 Päivi Räsänen /kd: Koksibi-lääkkeiden haittavaikutukset sekä lääketurvallisuus
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

77. KK 848/2005 Esa Lahtela /sd Vakuutusoikeuden päätöksenteon nopeuttaminen
Oikeusministeri Leena Luhtanen

78. KK 850/2005 Pekka Vilkuna /kesk, Reijo Paajanen /kok, Hannu Hoskonen /kesk, Rauno Kettunen /kesk, Timo Soini /ps, Harry Wallin /sd:
Vakuutusyhtiöiden lääkäreiden valta
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

79. KK 911/2005 Mikko Kuoppa /vas: Työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkääminenSosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

80. KK 1058/2005 Pehr Löv /r, Eva Biaudet /r: Potilasvahinkojen korvaaminen
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Täydelliset tiedot kysymyksiin ja vastauksiin löytyvät osoitteessa:
http://www.eduskunta.fi/ > Valtiopäiväasiat ja –asiakirjat > Kysymykset - VK, KVN, KK, SKT, SK

# # # # # # # # # # # # # # # #

Katso myös lisätietoa asiakokonaisuudesta internetistä:
- hakusanaksi > tapaturma-asiain korvauslautakunta


* * * * * * *

Haluatko auttaa meitä?

Tulosta oheisesta linkistä avautuva Oikeusturvan VOLF-työryhmän mainos. Leikkaa ja toimita sopivin väliajoin kulkureittisi varrelle osuvien kauppojen tai vastaavien ilmoitustauluille tai tapaamillesi päättäjille suoraan käteen. Kiitämme avustasi, koska toimimme 0 euron budjetilla. Miljardiluokan liikevaihtoa pyörittäviä finanssikonserneja vastaan.

https://dl.dropbox.com/u/96967231/Oikeusturvan%20ajankuva_pdf_MAINOS.pdf

Mainos on .pdf-muodossa ja vaatii koneellesi asennetun ilmaisen Acrobat Reader-ohjelman.

# # # # # # # # # # # # # # # #

Mikäli huomaatte jonkin kysymyksissä esitetyn ongelman poistuneen arkielämästä, niin laittakaa ystävällisesti postia menemään päättäjillemme ja laillisuusvalvojille.

* * * * * * *

Päivitys 3.10.2014


Julkaisemme ensimmäisenä yhteisömme ministeriölle jättämän kirjelmän vakuutus-alan epäkohdista ja niiden korjaustarpeista sekä keinoista. Tämän jälkeen yhteisömme valittiin ministeriön nimittämään työryhmään kehittämään vakuutuslääkärijärjestelmää.

Oheinen Kukkosen lista on lähetetty ministeriöön 8.10.2012 ja se on tässä alkuperäisessä muodossa medialle julkaisuvapaa mikäli alkuperäinen lähde mainitaan.

Myös otteita listasta voidaan julkaista mikäli alkuperäinen lähde mainitaan.

Vastaanottaja:
kirjaamo @ stm.fi

Jakelu:
paula.risikko @ stm.fi, outi.antila @ stm.fi, erik.stromberg @ stm.fi, inka.hassinen @ stm.fi
Asia: STM – Vakuutuslääkärijärjestelmän läpivalaiseminen”

Tutustu aihekokonaisuuteen kaikessa rauhassa osoitteessa:
http://suomi2017.wordpress.com/kukkosen-lista/

* * * *

Eikä tässä vielä kaikki.

Tutustu Älä Sairastu Vakavasti Suomessa - blogiliikkeeseen:
http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi/
- Vain yhdessä toimien olemme enemmän -

* * * *


- Muista myös Oikeusturva - yhteisön avoimet kanavat 

Twitterissä ja Facebookissa -


Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.


* * * *

Oikeusturvan ajankuvan etusivulle > tästä linkistä -

* * * *


- Aurinko paistakoot ja Suomen lukuisat Berliinin muurit murtukoot! -



Tunnisteet: , , , ,